Näin kehu toimii
1. Tiedä, mitä kehut.
Vilpittömän ja kokonaisvaltaisen myönteisen palautteen antaminen vaatii, että kehuja tuntee sekä tilanteen että kehuttavansa. Tarkkaile ja havainnoi; huomaa kiittämistä ansaitsevat teot ja kehuun johtanut kehitys. Huomaa etenkin suoritukset, joilla tiedät olevan erityistä merkitystä kehuttavalle.
2. Löydä kehun aiheita myös toisen ihmisen heikoilla alueilla.
Tuskin kukaan nauttii tekemisestä, jossa kokee olevansa huono. Saattaa syntyä huonoja kokemuksia, jopa traumoja. Oikeanlainen ja oikea-aikainen kehu tällaisessa tilanteessa voi kantaa myöhemmin pitkällekin. Pyri löytämään virheiden alta onnistunut yksityiskohta tai suorituksen osa, josta voit antaa aidosti positiivista palautetta.
3. Anna rakentavaa kritiikkiä.
Pelkkä positiivisen palautteen anto saattaa tuntua vastaanottajasta teennäiseltä tai jopa valheelliselta. Rakentava kritiikki voi parhaimmillaan vahvistaa myös myönteistä palautetta saaden sen tuntumaan aidommalta. Kritiikin antaminen ja vastaanottaminen eivät aina ole helppoa, ja ne ovatkin kyky sinänsä - silti kritiikin antamista ei tulisi varoa liiaksi. Tärkeintä on synnyttää ilmapiiri, jossa kaikki ymmärtävät, mistä palautteessa on kysymys: rakentava kritiikki sisältää aina myös ajatuksen siitä, että palautteen antaja uskoo palautteen saajan kykyyn ja mahdollisuuksiin kehittyä edelleen sekä haluaa tukea häntä tällä tiellä.
4. Kehu yhteisöä ja yhteisössä.
Toisinaan yksilöiden kehuminen ryhmässä saattaa synnyttää tunteen kilpailuasetelmasta. Tätä voi ehkäistä suuntaamalla kehun koko ryhmälle silloin, kun sen jäsenet onnistuvat. Yhteisön saama myönteinen palaute tukee samalla myös yksilöitä, eikä suinkaan vähennä yksilöllisesti suunnatun palautteen arvoa.
5. Kehu yksilöä.
Yksittäiselle henkilölle suunnattua positiivista palautetta kannattaa antaa myös ryhmän kuullen, etenkin jos sen kohde ei ole löytänyt paikkaansa ryhmässä tai tarvitsee tunnustusta paitsi ohjaajalta myös muulta yhteisöltä. Toisinaan yksilölle annettu kehu kuitenkin toimii parhaiten kahdenkeskisessä tilanteessa, yksityisenä.
6. Kehu omana itsenäsi.
"Kehusi on arvokasta siksi, että juuri sinä annat sen." Kehun antaminen omana itsenään, omine arvoineen, mielipiteineen ja mieltymyksineen, on tärkeää. Joskus on hyvä myös tunnustaa, että jokin mainituista yksilöllisistä seikoista voi estää vilpittömän positiivisen palautteen antamisen - tämä on parempi vaihtoehto kuin tyhjä ja tarkoitukseton kehuminen tai kritisoiminen kertomatta pääsyytä antamaansa kritiikkiin.
7. Kannusta kehumiseen - ja kritiikkiin.
On tärkeää, että ohjaaja ei ole ryhmän ainoa palautteen antaja. Hänen palautteellaan voi toki olla erityistä asiantuntijuuteen tai auktoriteettiin perustuvaa painoarvoa, mutta myös toisten ryhmän jäsenten antama palaute on merkityksellistä etenkin monipuolisuuden ja kiinnostavuuden vuoksi. Myös ohjaaja voi oppia ryhmän jäsenten toisilleen antamasta palautteesta. Perusteltua palautteenantoa on hyvä opetella yhdessä.
Lähde: Vehkalahti, Reetta. 2007. Kehu lapsi päivässä. Vinkkejä ja toimintatapoja lapsen itsetunnon tukemiseen. Helsinki: LK-kirjat.