Learning café


Tavoitteet: Kahvilassa ideoidaan uutta, jatketaan toisten ideoita ja kyseenalaistetaan itsestäänselvyyksiä rakentavassa hengessä.

"Luokka muutetaan kahvilaksi muodostaen pöydistä pieniä ryhmiä. Pöydille laitetaan valkoiset kertakäyttölakanat tai isoja papereita. Niille kehitellään, kirjoitetaan ja piirretään.

Isännät ja emännät vauhdittavat keskusteluja: Opettaja antaa aiheet kullekin pöydälle. Jokaisessa pöydässä on isäntä tai emäntä vauhdittamassa keskusteluja ja tekemässä yhteenvetoja. Muut pöytäseurueen jäsenet toimivat tiedon siirtäjinä. Opiskelijat kiertävät kussakin pöydässä vuorotellen. Kun kello soi, vaihdetaan pöytää. Pöydän isäntä tai emäntä pysyy pöydässä ja vauhdittaa uusia keskustelijoita. Yhteen keskusteluun on aikaa 15–30 minuuttia.

 

 Aiheena voi olla esimerkiksi oppilaitoksen savuttomuus ja eri pöydissä:

  • Mitä välituntitekemistä tupakoinnin tilalle
  • Miten opiskelijat voivat tukea muita tupakoimattomuuteen
  • Opettajien ja muun henkilökunnan rooli ja tuki savuttomuudelle
  • Miten oppilaitoksessa voidaan tukea tupakoinnin lopettamista
  • Savuttoman koulun säännöt
  • Tupakoimattomuutta edistävä kampanja/teemapäivä kouluun"
Lähde: http://www.tyokalupakki.net/pages/index.php?id=117&pid=11

Miellekartta omasta osaamisesta

Tavoitteet: Itsetuntemuksen lisääntyminen

"Erittele omaa osaamistasi seuraavasti: työkokemuksen ja koulutuksen
kautta hankittu osaaminen (erikseen), erityisosaamiseni, persoonalliset
vahvuuteni, yleiset työelämävalmiuteni ja vapaa-ajalla kertynyt osaaminen.
Jos et itse keksi esimerkiksi persoonallisia vahvuuksiasi, pyydä
ystäviäsi tai ryhmäläisiäsi arvioimaan.
On hyvä olla tietoinen omasta osaamisestaan ja
pystyä tuomaan sitä esiin oikealla tavalla. Vastapainoksi on hyvä myös
tuntea omat kehittymistarpeensa."

Lähde: http://www.takk.fi/fileadmin/user_upload/pdf/hankkeet_pdf/ENO_Kasikirja_010212.pdf

Erilaisia tapoja jakaa ryhmiin

Tavoitteet: muodostaa pareja tai ryhmiä siten, että koko ryhmän ryhmäytyminen ja ryhmän jäsenten tutustuminen toisiinsa toteutuu. Näitä keinoja käytettäessä kukaan ei jää ilman paria tai löydä paikkaansa mistään ryhmästä eli ei jää ulkopuoliseksi.



Yhdyssanan osien mukaan
Tarvitaan esimerkiksi laput: hedelmä, salaatti, jäätelö, kioski, raitio, vaunu, linja, auto,
purje, vene, huuto, kauppa, kuutamo, uinti, tennis, maila, paistin, pannu, ripsi, väri, aurinko,
tuoli tai mitä yhdyssanoja haluatkaan käyttää.
Jokaiselle ryhmän jäsenelle jaetaan lappu, jossa on yhdyssanan osa. Ryhmän jäsenten tulee löytää itselleen pari eli omaan yhdyssanan osaan sopiva toinen puoli. 
 
Pituusjärjestyksen mukaan
Muodostetaan jono pituusjärjestyksen mukaan. Ohjaaja pyytää tekemään parit niin, että
a) parit ovat mahdollisimman samanpituisia muiden parien kanssa. Näin pisin ja lyhyin
muodostavat parin, toiseksi pisin ja toiseksi lyhyin muodostavat parin, jne.
b) parin jäsenet ovat mahdollisimman samanpituisia keskenään. Näin kaksi pisintä
muodostaa parin, kaksi pienintä muodostaa parin, jne.
 
Syntymäpäivien järjestyksen mukaan
Muodostetaan jono syntymäpäivän(ei vuosilukua) järjestyksen mukaan. Ohjaaja pyytää
tekemään parit niin, että
a) parit viettävät syntymäpäiviään keskimäärin mahdollisimman samaan aikaan muiden
parien kanssa. Näin ensin syntymäpäiviään ja viimeksi syntymäpäiviään viettävä
muodostavat parin, toisena ja toiseksi viimeisenä syntymäpäiviään viettävät muodostavat
parin, jne.
b) parin jäsenet viettävät syntymäpäiviä mahdollisimman samanaikaisesti. Näin kaksi
ensimmäisenä syntymäpäiviään viettävät muodostavat parin, jne.
 
Ystävien etsiminen tervehdyksen avulla
Ohjaaja on tehnyt valmiiksi lappuja, joihin on kirjoitettu tervehdyksiä eri kielillä. Lappuja on
aina kaksi samanlaista. Jokainen leikkijä saa oman lapun. Tämän jälkeen he lähtevät
etsimään pariaan toistamalla omaa tervehdystään.
 
Värilappujen mukaan
Ohjaaja varaa riittävästi erivärisiä lappuja (väreinä voi käyttää myös värikyniä tai tusseja)
kaksi kappaletta kutakin väriä. Ryhmän jäsenet valitsevat silmät kiinni itselleen värilapun.
Samanväriset muodostavat parin.
 
Narujen päiden avulla
Ohjaaja varaa itselleen tarvittavan määrän noin metrin mittaisia naruja. Hän ottaa kiinni
narujen keskeltä, jolloin narujen päät jäävät roikkumaan. Kukin ottaa narun päästä kiinni.
Kun kaikki ovat ottaneet narun päästä kiinni, ohjaaja irrottaa narut. Samassa narussa kiinni
olevat muodostavat parin.
 
 Lähde: http://www.mastohjaus.fi/pdf/Ryhmayttamisopas.pdf

Sydänleikki

Tavoitteet: Itsetunnon vahvistaminen, myönteisen palautteen antaminen



"Jokaiselle annetaan paksusta paperista tai pahvista tehty sydän ja hakaneula, jonka he kiinnittävät toisen selkään. Jokainen kirjoittaa kunkin sydämeen toisesta jotain myönteistä tai jonkin asian, jonka on oppinut tältä. Kun kaikki ovat kirjoittaneet, jokainen lukee itsekseen omaan sydämeen kirjoitetut asiat."

Lähde: http://www.mll.fi/nuortennetti/tukarit/leikkiasema/rauhoittavat_leikit_ja_lopetusle/



Kehitä taitojasi jämäkkään vuorovaikutukseen


Tavoitteet: Harjoitukset auttavat kehittämään jämäkkää viestintää. 


"Jämäkässä vuorovaikutuksessa kerrotaan tärkein asia mahdollisimman selkeästi siten, että kunnioittaa sekä itseä että muita. Kun käyttää minä-viestiä, vastaanottajan on helpompi ymmärtää toisen ajatuksia. Se vie myös keskustelua eteenpäin rakentavasti.

Esimerkkejä minä-viesteistä: 
  • Minä haluan...
  • Minulle tuli tunne, että...
  • Minä ajattelen, että...
  • Minä toivoisin, että...
  • Minä en halua, että...
Tärkeä osa jämäkkyyttä on kyky vastata kieltävästi sellaisiin pyyntöihin, joita ei halua tai kykene täyttämään. Kieltäytyminen tarkoittaa, että asettaa rajat sille, miten paljon muut voivat vaatia aikaasi ja voimiasi silloin, kun heidän vaatimuksensa ovat ristiriidassa omien tarpeidesi kanssa.
Kieltäytyä voi ilman, että siitä tuntee syyllisyyttä. Joskus riittää, kun sanoo lujasti ja kohteliaasti
  • ei kiitos
  • en ole kiinnostunut
  • en ehdi
  • en halua.
Tällöin viestität selkeästi oman kantasi ja rajasi.

Harjoittele jämäkkyyttä. Seuraavien harjoitusten avulla voit valmistautua tilanteisiin, joissa tarvitset taitoja viestiä jämäkästi.

Harjoitus 1.
Puhelinmyyjä soittaa ja kaupittelee sinulle lehteä, jota et halua tilata.
  • Mitä sanot?
  • Miten voit lopettaa puhelun?

Harjoitus 2.
Olet saanut mielestäsi liian huonon numeron tentistä.
  • Suunnittele, miten pyydät opettajalta selitystä tai tentin uudelleen arviointia."
Lähde: https://www.nyyti.fi/tietoa/jamakkyys/harjoittele-jamakkyytta/

Pyydän viereeni

Tavoitteet: Loppuharjoituksen tehtävänä on auttaa ryhmää käsittelemään ryhmän päättymisestä syntyviä emotionaalisia reaktioita. 

"Pyydä osallistujia rinkiin seisomaan. Heiluta oikeaa kättäsi ja pyydä kaikki tekemään näin myös. Tämä siksi, että jokainen harjoituksen aikana muistaa toimia tyhjän paikan tullen. Sano: "Vieressäni (eli oikealla puolella) on tyhjä paikka, ja pyydän sinne XX, koska hän on XXX". Eli tarkoitus on pyytää viereen joku ja perustella positiivisesti miksi näin. Pidä huoli että harjoitusta tehdään niin kauan, että jokainen pääsisi vaihtamaan jonkun viereen. Tai ainakin pyytämään viereensä jonkun." 

Lähde: http://www.verkkohaltuun.fi/vinkkeja_ja_valineita/kouluttajan_abc/toiminnallisia_harjoituksia

Plussat ja miinukset

Tavoitteet: Oppia itsetuntemusta ja muiden tuntemista sekä löytämään itsestä vahvuuksia ja kehittämisen paikkoja. Lisäksi se auttaa määrittelemään ryhmän tavoitteita ja hyväksymään erilaisuutta.

Ryhmän koko:  5 - 30 henkilöä, yli 12 -v.

Välineet: paperia, kyniä, maalarinteippiä tai sinitarraa

 

"Jokainen piirtää keskelle paperia tikku-ukon tai akan. Sitten paperi jaetaan kahtia positiivisiin (+) ja negatiivisiin (-) puoliin. Jokainen kirjoittaa itsestään, omista luonteenpiirteistään, tavoistaan jne. kolme hyvää ja kolme huonoa asiaa. Paperit käydään yhdessä läpi ja kootaan taulu, josta näkyvät koko ryhmän voimat ja vahvistettavat alueet. Näin saadaan selville, mitä voimia ja heikkouksia ryhmässä on. Löytyykö toiselta jotain, mitä toisella ei ole? Mitä voisi muilta oppia?"
Lähde: http://www.valtikka.fi/ohjaajille/menetelmapankki/menetelmia-ja-harjoitteita/plussat-ja-miinukset

Tuplatiimitekniikka

Tavoitteet:  Menetelmä on tarkoitettu erityisesti avoimien ongelmien ratkaisuun ja vaihtoehtojen ja ratkaisumallien karsimiseen työskentelyn kuluessa. Avoimilla ongelmilla tarkoitetaan ratkaisua vaativia tilanteita, joihin ei välttämättä ole yhtä oikeaa vastausta. Keskeistä ratkaisemisessa on osallistujien näkökulmien esiin saaminen, niistä keskusteleminen ja vaihtoehtoisten ideoiden yhteensovittaminen. 

"Vetäjänä auta ryhmää määrittelemään käsiteltävä ongelma tai aihe. Pyydä jokaista miettimään annettua aihetta yksin ja kirjoittamaan paperille 5-10 ehdotusta, ajatusta tai ideaa. 

Valitaan parit tai pienryhmät. Pyydä pareja/pienryhmiä tutustumaan toistensa ehdotuksiin ja valitsemaan niistä keskustellen 4- 5 parasta ehdotusta. Parien ehdotukset viedään seinälle allekkain ryhmän ehdotukset asettaen. Pyydä pareja esittelemään lyhyesti ehdotuksensa. Niistä ei keskustella vielä tässä vaiheessa. Varsinkaan kritiikkiä tehdyistä ehdotuksista ei pidä sallia. 

Pyydä pareja keskustelemaan keskenään seinälle kiinnitetyistä ehdotuksista ja valitsemaan niistä viisi parasta (esim. tussiäänestyksellä = vedetään viiva valittuun lappuun). Hyvä keino on edellyttää osallistujilta ristiin äänestystä eli että ryhmä saa viidestä äänestään käyttää korkeintaan yhden oman ryhmän ehdotuksen kannattamiseen, muiden äänien on mentävä toisten ryhmien ehdotuksien kannatukseksi. 

Eniten ääniä saaneet valitaan jatkoon. Poista muut laput seinältä. Ryhmittele jäljelle jääneet laput aihepiireittäin ryhmän avustuksella. Näistä keskustellaan ja tarvittaessa äänestetään uudelleen, jos valittujen ehdotusten määrää on supistettava. 

Auta ryhmää muodostamaan seinälle syntyvien ryhmien avulla konkreettinen toimenpidesuunnitelma." 

Lähde: http://www2.amk.fi/mater/viestinta_ja_media/ryhmatyotaidot/files/ideointimenetelmia/tuplatiimi.htm

Aivoriihi


Tavoitteet: Kannustaa aktiiviseen osallistumiseen ja innostaa luovaan ajatteluun.

Kesto: 45 min
 
Ryhmän koko: 10 +

 
Ikäsuositus: 12 +



 
"Valitaan ongelmatilanne, jolle on olemassa useita ratkaisumahdollisuuksia. Tilanne esitellään ryhmälle, ja kaikki ratkaisuehdotukset kootaan fläppi- tai liitutaululle. Kaikki vastaukset kirjataan sellaisenaan selityksiä vaatimatta, eikä niitä arvioida tai arvostella. Tavoitteena on, että ideat ja mielipiteet saavat virrata vapaasti.
Vastaukset ryhmitellään, ja ne hyväksytään tai hylätään yhteisen keskustelun jälkeen. Lopuksi ryhmä ratkaisee ongelman.  Menetelmä sopii sekä teoreettisten että käytännön ongelmien käsittelyyn."

Lähde: http://abc.rauhankasvatus.fi/?q=node/43

Aurinkopalaute

Tavoitteet: Myönteisen palautteen antaminen ja vastaanottaminen


"Kullekin ryhmäläiselle annetaan oma keltainen A4-paperiarkki ja kynä. Keskelle paperia
piirretään iso aurinko, jossa on yhtä monta sakaraa kuin ryhmään osallistujia,
ohjaajat mukaan lukien. Keskelle aurinkoa kirjoitetaan oma nimi. Auringot pannaan
kiertämään ja kukin kirjoittaa yhden myönteisen asian kyseessä olevasta henkilöstä
hänen aurinkonsa yhdelle säteelle. 


Kun kaikki auringot ovat palanneet omistajilleen, kukin saa rauhassa tutustua omiin myönteisiin puoliinsa. Lopuksi keskustellaan siitä, miltä tuntui saada myönteistä palautetta. Tuliko itselle yllättäviä piirteitä esiin?"

Lähde: http://www.mielenterveysseura.fi/files/69/keinot_kayttoon_arjen_areenoilla.pdf

Toiminnan portaat


Tavoite: Ideoiden kehittely eteenpäin ja etsiä ratkaisuja mahdollisiin ongelmakohtiin. 

Aika: 60-120 min

Ohjaajat jakavat osallistujat pienryhmiin ja antavat jokaiselle ryhmälle paperin, johon on piirretty toiminnan portaat. Portaiden yläpää edustaa sitä tavoitetta, johon toiminnassa pyritään. Osallistujat ovat tehtävän tekohetkellä portaiden alapäässä. Mitä konkreettisia askelia tarvitaan, jotta tavoitettaisiin toiminnan päämäärä? Pienryhmissä mietitään askelia ja tekoja, jotka johtavat toivottuun päämäärään ja ne kirjataan paperin portaisiin. Lopuksi ryhmät kokoontuvat yhteen ja kunkin ryhmän ideapaperit esitetään muille.

Lähde: http://www.mll.fi/@Bin/39226/Nuorten_osallistava_koulutus.pdf

Roolikartta


Tavoitteet: ryhmäytyminen

Kesto: 10 minuuttia + purku 2 minuuttia/opiskelija

Välineet: Paperia ja kyniä

”Kouluttaja pyytää opiskelijoita miettimään
erilaisia rooleja, joissa he ovat olleet viimeisen kolmen
työviikon aikana. Roolin kanssa on hyvä käyttää
laatusanaa esim. varovainen palautteenantaja.

Kun kaikki roolit on kirjattu ylös, kouluttaja pyytää opiskelijoita
kirjoittamaan oman nimen paperille ja asettamaan roolit
sille etäisyydelle omasta nimestä, kuinka merkittäviksi ne
kokee omassa työssä. Roolit voidaan purkaa pienryhmissä
ja samalla keskustella, mitkä niistä kaipaavat harjoittelua
ja missä opiskelija mukana liikaa."

Lähde: http://www.espoonvapaaehtoisverkosto.fi/mallit/mallitiedostot/Kouluttajan_avuksi.pdf

Kumuloituva ryhmä



Tavoitteet: Tietopohjan luominen, kiinnostuksen virittäminen, vuorovaikutuksen
lisääminen, ongelmanratkaisu tai yhteisen näkemyksen etsiminen tai siihen
sitoutuminen.

Ryhmän koko: Vaihteleva, sopii myös suuriin ryhmiin.

”Aihe esitellään esimerkiksi alustuksena, luentona, videoesityksenä tai kirjallisena materiaalina.
Esitellään kumuloituvan ryhmän idea ja luodaan tavoitteet työskentelylle. Tässä vaiheessa
voidaan sopia, miten ryhmitytään, esimerkiksi ensin pareittain ja sitten edelleen suurempiin
ryhmiin. Toinen tapa on ryhmitellä oppijat aina kunkin osavaiheen alussa.

Jokainen syventyy teemaan itsenäisesti ja tekee samalla muistiinpanoja. Parit keskustelevat, vertailevat tietouttaan ja mielipiteitään keskenään sekä työstävät ajatuksia eteenpäin. Kaksi paria yhdistyy ryhmäksi; näkemyksiä vertaillaan ja ajatuksia työstetään eteenpäin. Kumpikin ryhmä kokoaa omat ajatuksensa tai kouluttaja kokoaa kahden ryhmän ajatukset fläppitaululle kaikkien näkyville, tämän jälkeen tehdään yhteinen yhteenveto asiasta.”

Lähde: http://www.ksl.fi/images/osallistavatmenetelmat.pdf

Porinaryhmä keskustelun herättäjänä



Tavoitteet: Keskeistä, että jokainen osallistuja voi olla aktiivinen ja miettiä sekä esittää omia ajatuksiaan.

Ryhmän koko: Ei rajoituksia vaan sopii käytettäväksi jopa satojen osallistujien ryhmissä.

Välineet: Tilaa sijoittua pieniin ryhmiin, myös penkit voidaan sijoittaa valmiiksi ryppäisiin.

Aika: Porinaryhmän keskusteluaika 2-10 minuuttia.

”Lyhyt keskusteluhetki pienissä ryhmissä tai pareittain.  Aiheena voi esimerkiksi olla pohdinta siitä, mitä on hyvä koulutus, millaista on hyvä paikallistoiminta, mitkä ovat hyviä yhteiskunnallisia arvojamme.
Aluksi on tärkeää tuoda esiin mistä poristaan ja mikä on keskustelun tavoite.
Vaihe 1. Ryhmä jakautuu pienryhmiin tai pareihin.
Vaihe 2. Yhteinen aihe käsitellään koko ryhmän kanssa, kommentoidaan sekä kysellään asiasta.”

Lähde: http://www.ksl.fi/images/osallistavatmenetelmat.pdf

Minuuttikierros


Tavoitteet: Antaa kaikille ryhmäläisille tasaveroinen mahdollisuus esittää oma ajatuksensa. Sen avulla voidaan aktivoida passiivisia ja rikkoa ryhmän valtasuhteita. Menetelmällä saa nopeasti esiin ryhmässä olevaa tietämystä. Kaikki kuulevat toistensa ajatukset ja eri näkökulmat tulevat huomioiduksi.

Ryhmän koko: 3-12

Välineet: sekuntikello tai tiimalasi minuutin mittaamiseen. 
 ”Minuuttikierroksen kulku
1) Jokaisella kokouksen osallistujalla on tasan yksi minuutti aikaa ilmaista näkemyksensä käsiteltävään asiaan. a. Toisen minuuttia ei saa keskeyttää eikä kommentoida. b. Minuutista pidetään tarkasti kiinni (minuutti mitataan kellolla tai tiimalasilla). c. Minuutin voi olla myös hiljaa. 2) Kierrätä kelloa ryhmässä siten, että edellinen puhuja katsoo ajan kellosta. 3) Puheenvuoro vaihtuu, kun kello siirtyy seuraavalle.

Menetelmää voi jalostaa ja muokata tarpeiden ja tilanteiden mukaan. Pienellä ryhmällä voidaan tehdä kaksi kierrosta peräkkäin. Puheenvuoron pituutta voidaan myös tarvittaessa tiivistää tai pidentää (esim. 30 sekuntia tai 2 minuuttia). Menetelmää voi myös yhdistää muihin menetelmiin. Menetelmää voidaan käyttää fiilis- tai palautekierroksen käymiseen tilaisuuksissa sekä kuulumisten kertomiseen ryhmän rutiinikokouksissa.

Lisätietoja: Menetelmä lisää ryhmään myös keskinäistä luottamusta ja erilaisuuden arvostamista. Lisäksi minuuttikierros luo rutiinia ja ja ryhmäyttää, sillä parhaillaan minuuttikierroksista tulee tapa työskennellä, jolloin tiimalaseja tai muitakaan kelloja ei enää tarvita.”

Lähde: https://www.innokyla.fi/web/malli116572

Ryhmäkeskustelu


Tavoitteet: Keskustelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen; erityisesti toisen kuunteleminen ja keskustelun ylläpitämisen taito. Harjoitus auttaa sellaisia lapsia ja nuoria, joilla on vaikeuksia keskittyä kuuntelemaan ja sellaisia, joilla on vaikeuksia keskustelun avaamisessa ja ylläpitämisessä.

Ryhmän koko: 5 - 25, yli 7 – v.


”Harjoitus voidaan toteuttaa säännöllisin väliajoin luokassa tai missä tahansa ryhmässä. Ryhmä asettuu tuolipiiriin ja ohjaaja antaa keskustelun aiheen, esimerkiksi: mitä tein viime kesänä, mistä harrastuksesta pidän, mikä minua jännittää eniten, mikä on perheessäni hassuinta, kamalinta, mistä unelmoin jne. Aluksi valitaan jokin turvallinen aihe, myöhemmin voidaan ottaa vaativampia keskustelun aiheita. Joku ryhmän jäsen aloittaa kertomalla yhdellä lauseella, mitä tein viime kesänä. Tämän jälkeen muut saavat kysellä häneltä aiheesta lisää. Näin edetään kunnes kaikki ovat saaneet vuorollaan kertoa oman tarinansa muiden esittäessä kysymyksiä. Ohjaajan tehtävänä on seurata lähinnä sivusta keskustelua ja puuttua tilanteeseen ainoastaan tarvittaessa.”

Lähde: http://www.valtikka.fi/ohjaajille/menetelmapankki/menetelmia-ja-harjoitteita/ryhmakeskustelu

Ihmissuhdepuu



Tavoitteet: Harjoitus auttaa näkemään, että jokaisen ympärillä on paljon ihmisiä ja jokainen on
tekemisissä monen kanssa. Se auttaa näkemään, että kontakteja on sekä toisiin nuoriin että
aikuisiin.
Tarvikkeet: Paperia ja kyniä.

"Harjoitus aloitetaan sillä, että jokainen pohtii rauhassa itsekseen niitä ihmisiä, joiden kanssa on tekemisissä. Keitä tapaan päivittäin, keitä viikoittain, keitä harvemmin? Harjoituksen yhteydessä voi myös miettiä satunnaisesti viimeisen viikon aikana kohdattuja ihmisiä, hammaslääkäri, bussikuski… 

Tämän jälkeen jokainen oppilas piirtää omista ihmissuhteistaan ihmissuhdepuun, johon hän piirtää itsensä puun rungoksi. Harjoituksen yhteydessä mietitään, ketkä ovat läheisempiä ja kirjataan heidät lähemmäs runkoa. Harjoitus voidaan purkaa keskustelemalla, mikä tekee ihmisestä läheisen, miksi joku kirjataan lähemmäs ja toinen kauemmas. Puun sijaan voidaan myös piirtää esim. hämähäkin seitti ja ihmiset lähemmäs tai kauemmas seitin keskustasta sen mukaan, miten läheisiä he ovat.

Kun jokainen osallistuja on saanut kaikki ihmiset lisättyä paperiinsa, ryhdytään täyttämään ohjaajan
taululle tekemään puuhun tai seittiin yhtä ryhmän yhteistä verkostoa. Osallistujat voivat kertoa, keitä
ihmisiä ovat viikon aikana tavanneet. Yhteiseen malliin ne voidaan nimetä yläotsikoittain, esimerkiksi
opettajat, vanhemmat, kaverit.

Kun yhteinen verkkomalli on valmis, keskustellaan siitä, kuinka paljon meillä todellisuudessa on ihmisiä lähellämme. Osa kohtaamisista on merkittävämpiä kuin toiset, osa pidempiä ja osa lyhyempiä.
Yksinäiseksi itsensä kokeva ihminen ei usein hahmota kaikkia niitä myönteisiä kontakteja, joita jokaiselle kertyy. Joku voi tuntea, ettei kukaan välitä hänestä. Verkostosta kuitenkin huomaa, että on paljon ihmisiä, jotka ovat olemassa juuri Sinua varten.

Harjoituksen yhteydessä voidaan myös keskustella yleisellä tasolla tai pienissä ryhmissä tärkeistä ihmisistä ja eritoten tärkeistä aikuisista ja heidän roolistaan. Omien vanhempien ohella opettaja, nuorisotyöntekijä, kummitäti tai -setä, naapuri jne. voivat olla nuoren tärkeitä aikuisia. Nuorilla on tarve keskustella omista arvoistaan, arvostuksistaan ja näkemyksistään. On tärkeää, että jokaisella nuorella on aikuinen, jonka kanssa keskustella näistä asioista. Kuka on elämäni tärkein ihminen? Kuinka kauan olen tuntenut hänet? Mitä tunnen, kun olen hänen kanssaan? Miksi hän on minulle tärkeä? Mitkä ovat kolme asiaa, joita teen hänen kanssaan?

Harjoitus osoittaa myös, kuinka merkittäviä sosiaaliset taidot ovat. Sitä miellyttävämpiä kohtaamiset
ovat, mitä paremmin meillä on vuorovaikutustaidot hallussa. Tämä harjoitus on hedelmällinen myös,
jos harjoitusta ohjaava aikuinen täyttää oman puunsa tai seittinsä. Tämän jälkeen voidaan verrata ohjaajan ja nuorten verkostoa. Miten kontaktit poikkeavat toisistaan? Osallistujat voivat hahmotella
myös tulevaisuuden verkkoaan: keitä ihmisiä heillä on lähitulevaisuudessakin seitissään?

http://www.mentalhealthpromotion.net/resources/m-oon-jees.pdf

Kohteliaisuushippa



Tavoitteet: Hippaleikin avulla harjoitellaan tutustumaan muihin, kehumaan ja ottamaan vastaan kehuja.
Materiaalit ja välineet: Liikuntasali, hiekkakenttä tai muu avara tila.

Osallistujien määrästä riippuen valitaan osallistujien keskuudesta yksi tai useampi henkilö hipaksi. Peliä pelataan perinteisen hipan tavoin eli hipoiksi valitut henkilöt yrittävät ottaa muita pelaajia kiinni. Kun hippa saa jonkun pelaajan kiinni, tämän on jäätävä paikoilleen kättelyasentoon. Muut pelaajat pystyvät pelastamaan kiinni jääneen kättelemällä häntä ja lausumalla hänelle jonkin kohteliaisuuden (esim. ”sinulla on hauskat jutut”). Pelastettu pelaaja kiittää kehuista ja pääsee taas mukaan peliin.

Peli päättyy, kun hipat ovat saaneet kaikki pelaajat kiinni. Lopuksi voidaan vielä
keskustella yhdessä, miltä tuntui antaa toiselle hyvää palautetta ja miltä
tuntui kuulla positiivisia asioita itsestä."

Lähde: www.mll.fi (Paunun koulun 8.lk tukioppilaskurssi)

Poikkeuksien löytäminen -harjoitus


Tavoitteet: Myönteisten poikkeuksien hyväksikäyttäminen toiminnan ja vuorovaikutuksen kehittämisessä

Ryhmän koko: Yksilöharjoitus, kaikenkokoiset ryhmät

Aika: +15 minuuttia

Välineet: Kynä ja paperia

"Ajattele henkilöä, jonka käyttäytyminen on sinulle tällä hetkellä pulmallista.
  • Tee lista niistä tilanteista, joissa kyseinen henkilö ei käyttäydy häiritsevästi.
  • Yritä keksiä, mitä eroja ongelmallisissa ja toimivissa tilanteissa on. Pienikin eroavuus saattaa olla tärkeä.
  • Tee lista niistä toiminnoista, ominaisuuksista, luonteenpiirteistä, joita et halua tässä henkilössä muuttaa.
  • Yritä keksiä, mitä sellaista teet jo nyt, mikä suhteessa kyseiseen henkilöön toimii. Miten itse olet erilainen ongelmattomissa tilanteissa?
  • Edistääksesi jo nyt toimivaa käyttäytymistä tee suunnitelma, jonka perustana on tieto olemassa olevista poikkeuksista."

Lähde: Molnar, Alex & Lindquist, Barbara. Suom. Tapio Malinen. 1994. Tavoitteena työrauha. Helsinki: WSOY.



Uudelleenmääritys-harjoitus


Tavoitteet: Myönteisen uudelleenmäärittelyn hyväksikäyttäminen toiminnan ja vuorovaikutuksen kehittämisessä

Ryhmän koko: Yksilöharjoitus, kaikenkokoiset ryhmät

Aika: +15 minuuttia

Välineet: Kynä ja paperia


"Ajattele jotakin työssäsi tällä hetkellä ilmenevää todellista ongelmaa.
  • Kuvaa mahdollisimman konkreettisesti (käyttäytymisen termein), mitä ongelmatilanteessa tapahtuu. Kuka tekee ja mitä? Keitä muita tilanteessa on osallisina?
  • Miten tavallisesti reagoit ja mikä on tavanomainen lopputulos?
  • Miten selität, miksi henkilö käyttäytyy tällä tavalla?
  • Mitä vaihtoehtoisia (myönteisiä) selityksiä kyseiselle käyttäytymiselle voisi olla?
  • Miten - käyttäen hyväksesi jotain näistä myönteisistä selityksistä - reagoisit eri lailla? Mitä voisit sen perustalta sanoa tai tehdä?" 
  •  
 Lähde: Molnar, Alex & Lindquist, Barbara. Suom. Tapio Malinen. 1994. Tavoitteena työrauha. Helsinki: WSOY.



Omien oikeuksien luettelo: lista jämäkkyysoikeuksista



Tavoitteet: Omien "jämäkkyysoikeuksien" tunnistaminen, pohtiminen ja työstäminen

Ryhmän koko: Yksilöharjoitus, kaikenkokoiset ryhmät

Aika: +15 minuuttia

Välineet: Ei erityisiä välineitä


"Tässä on lista jämäkkyysoikeuksista. Oikeuksien ideana on salliva suhteutuminen itseen niin, että on lupa päättää, mistä kaikesta kantaa huolta ja mistä ei, ja että antaa itselleen tilaa olla ihminen.

Rakentavasti itsekäs ihminen tunnustaa jämäkkyysoikeutensa. Kysymys on rohkeudesta pitää itsestään huolta!

Jämäkkyysoikeudet eivät tietenkään ole yksiselitteisesti tosia joka tilanteessa, kyse on pohdittavista ja arvioitavista asioista. Oikeuksiin liittyy aina velvollisuuksia ja vastuita. Omien oikeuksien luetteloa ei voi lukea niin, että minulla on aina ehdoton oikeus toimia näin. Kyse on tasapainon löytymisestä eri näkökantojen välillä.


OMIEN OIKEUKSIEN LUETTELO:
  • Minulla on oikeus vastata kieltävästi pyyntöihin tai vaatimuksiin, joita en voi täyttää.
  • Minulla on oikeus ilmaista sekä kielteisiä että myönteisiä tunteitani.
  • Minulla on oikeus muuttaa mieleni.
  • Minulla on oikeus tehdä virheitä ja olla epätäydellinen.
  • Minulla on oikeus toimia omien arvojeni ja moraalikäsitysteni mukaan.
  • Minulla on oikeus päättää omien asioideni tärkeysjärjestyksestä.
  • Minulla on oikeus odottaa muilta rehellisyyttä.
  • Minulla on oikeus sanoa: "En tiedä".
  • Minulla on oikeus olla selittelemättä tai puolustelematta käytöstäni.
  • Minulla on oikeus olla sekaantumatta muiden asioihin.
  • Minulla on oikeus kaivata omaa aikaa tai tilaa.
  • Minulla on oikeus saada ystäviä ja viihtyä ihmisten seurassa.
  • Minulla on oikeus muuttua ja kasvaa.
  • Minulla on oikeus siihen, että muut kunnioittavat ja ottavat huomioon tarpeitani ja toiveitani.
  • Minulla on oikeus saada arvokasta ja kunnioittavaa kohtelua.
  • Minulla on oikeus olla onnellinen.
(EDMUND BOURNE 1999)


"Monet listan oikeuksista tuntuvat monille varmastikin itsestäänselvyyksiltä, ja hyvä niin. Yleensä, kun tätä asiaa käsitellään ryhmässä, on joukossa aina muutama, joita jo listan lukeminen alkaa itkettää. Listan omat oikeudet tuntuvat heille niin kaukaisilta, saavuttamattomilta asioilta - joltain mihin heillä ei ole lupaa.
  • Pohdi :
    • Miltä omien oikeuksien luettelon lukeminen tuntui?
    • Kuinka paljon annat itsellesi edellä lueteltuja oikeuksia?
    • Tahdotko 'antaa' itsellesi jonkin listalla olleen oikeuden?
    • Onko jotain, mitä pitää harjoitella tai pohtia?
  • Jämäkkyysoikeuksia on hyvä harjoitella ja työstää:
    • Etsi omasta elämästäsi kohtia, joissa jämäkkyystaitojasi olisi hyvä parantaa ja mieti, miten voit 'kuivaharjoitella' niitä itseksesi.
    • Etukäteen mielikuvissa tehty harjoittelu helpottaa huomattavasti todellisessa tilanteessa toimimista. Itse tilanne saattaa tulla niin yllättäen, että siinä on vaikeaa löytää uusia sanoja.
  • Vahvistuksia:
    • Minulla on oikeus hyvään elämään!
    • Riittää, että teen parhaani!
    • Muut ihmiset pitävät minusta tällaisena kuin olen!
    • Minä olen minä ja se on hieno juttu!"

Lähde:  Katajainen, Antero, Lipponen, Krisse & Litovaara, Anneli. 2003. Voimavarat käyttöön. Duodecim.






Yhteispiirustus


Tavoitteet: kehittää ryhmän yhteistyökykyä sekä turvallisuuden tunnetta. Yhteispiirustusta voidaan käyttää mm. päivän teemaan virittäytyessä ja ryhmätyöskentelyn lämmittelynä. Ryhmissä maalataan tai piirretään kuva, joka näyttää yhtenäiseltä kokonaisuudelta

Ryhmän koko: 4-6 henkilöä

Välineet: Varaa värikynät, vesivärit, siveltimet, A3- paperia tai suurempaa kullekin ryhmälle


”Muodosta ryhmät, kullekin ryhmälle värit ja yksi paperi. Pyydä kaikkia työskentelemään hiljaisuudessa vain musiikki taustalla. Pyydä, että kussakin ryhmässä joku aloittaa ja valitsee ensimmäisen värin ja tekee yhden viivan tai siveltimen vedon. Tästä eteenpäin jokainen vuorollaan valitsee haluamansa värin ja tekee viivan, vedon ja palauttaa värin pöydälle merkiksi osuutensa päättymisestä. Viivan tai vedon ei tarvitse jatkua edellisestä vain olla suhteessa muihin
viivoihin.
Työn tekeminen jatkuu niin kauan, kunnes joku ryhmäläisistä kokee työn olevan valmis ja ehdottaa muille työn lopettamista. Jos toiset hyväksyvät ehdotuksen, ryhmäläiset allekirjoittavat työn. Pyydä asetetaan työt nähtäville ja jokainen tutustuu töihin annetun ajan puitteissa.”

Lähde: http://www.innostaja.net/sivu.php?artikkeli_id=24

Arvostava silmä ja kiitollisuuspäiväkirja


Tavoitteet: "Arvostavan silmän" käyttämisen ja kiitollisuuden harjoittelu

Ryhmän koko: Yksilöharjoitus, kaikenkokoiset ryhmät

Aika: +15 minuuttia

Välineet: Kynä ja paperia, vihko tai päiväkirja tms.


"Arvostavan suhtautumistavan turvin on paljon helpompi tulla toimeen monenlaisten ihmisten kanssa. Se tarkoittaa suhtautumistapaa, jolla teemme vuorovaikutuksen itsellemme paljon helpommaksi ja miellyttävämmäksi. Voimme pyrkiä näkemään raivostuneessa työtoverissa sen kauneuden, joka ei ehkä juuri nyt ole läsnä, mutta joka tässä ihmisessä parhaimmillaan on.
  • Tutki elämääsi ja elinpiiriäsi arvostavalla silmällä. Löydä itsestäsi, läheisistösi ja elämästäsi ne hyvät asiat, joiden haluat siinä säilyvän.
  • Listaa näitä asioita itsellesi ja jatka listaa aina kun huomaat asioita, joita arvostat.
  • Tee itsellesi kiitollisuusvihko. Yvonne Dolan neuvoo pitämään aina mukana pientä vihkoa, johon voi kirjata päivittäin kohtaamiaan asioita, joista on kiitollinen. Tämän kiitollisuusvihon lukeminen illalla auttaa hyvään ja rauhalliseen uneen. Sitä voi käyttää myös mielialan muuttamiseen ja itsensä piristämiseen."

Lähde: Katajainen, Antero, Lipponen, Krisse & Litovaara, Anneli. 2003. Voimavarat käyttöön. Duodecim.


Kiitollisuuspäiväkirja:

"Tämä harjoitus on tällä hetkellä suuri suosikki positiivisuus- ja onnellisuustutkimuksen piirissä.

Kirjoittaminen auttaa huomaamaan sitä hyvää, mikä nyt on jo olemassa tai juuri nyt syntymässä. Tarkoitus on synnyttää luonnollista, ei teeskenneltyä kiitollisuutta elämää kohtaan ja todella sallia itselleen hyvistä asioista nauttiminen.

Harjoitus:

Kirjoita illalla muistiin päivän aikana tapahtuneita mukavia asioita. Jälleen on kysymys hyvin arkipäiväisistä asioista ja tapahtumista. Mitään suurta ja ihanaa ei tarvitse kuvitella eikä uskotella itselleen olemassa olevaksi. Havainnoi sitä luonnollista hyvää, joka on jo olemassa elämässäsi tai joka ikään kuin tulee sinua vastaan päivän aikana. Kirjoita muistiin, miten asiat ovat päivän aikana onnistuneet ja miten paljon hyvää ja mukavaa sinulle on tapahtunut. Kun totut tähän, voit jatkaa kirjaamalla päivän aikana tapahtuneita ihmeitä, esimerkiksi miten koirasi vointi on parantunut sairauden jälkeen, miten työkaverisi kiitti sinua tai miten hyvin suosikkijoukkueesi yhtäkkiä pelasi."


Lähde: Dunderfelt, Tony. 2010. Ilon psykologia. Jyväskylä: PS-kustannus.

 






Pohdittavaa "uusista taudeista" kärsiville


Tavoitteet: Pohtia "uusien tautien" ilmenemistä ja torjumista omassa elämässä

Ryhmän koko: Yksilöharjoitus, kaikenkokoiset ryhmät

Aika: +15 minuuttia

Välineet: Ei erityisiä välineitä


Ilonpuutostauti - oireina ärtyneisyys, aggressiivisuus, kärsimättömyys ja vihamielisyys

  • Ilo vahvistaa puolustusjärjestelmäämme ja toimii "yhteiselon voiteluaineena", huumori aktivoi aivoja
  • Pohdi:
    • Miksi elän?
    • Mikä on tärkeintä elämässäni?
    • Milloin on paras hetki toteuttaa sitä?
    • Miten tämä päivä on ollut iloksi itselleni ja muille?
  • Mieti:
    • M inkälaisilla kasvonilmeillä yleensä liikut?
    • Mistä saisit sopivasti ilon ja naurun lisätartuntaa?
    • Miten voit piristää ympäristöäsi?
  • Tunteiden jäljittely aiheuttaa ja vahvistaa tunteita: harjoittele peilin edessä kynä hampaiden välissä
 
Kiiresairaus - oireina tuloksen ja laadun kärsiminen, virheet, työtapaturmat, stressi, uupumus, sairastaminen, yhteistyön heikkeneminen, kehittämisen ja uudistumisen unohtuminen, luovan ajattelun heikkeneminen
 
  •  'Elä nopeammin niin elämäsi loppuu pikaisemmin.'
  • 'Tarkistitpa oliiveja miten usein tahansa, ne eivät kypsy nopeammin.'
  • Kun on liian kiire kiivetä tehokkuuden tikkaita askel kerrallaan aina vaan ylöspäin ei ehditä miettimään, nojaavatko tikkaat oikeaan seinään
  •  Pohdi:
    • Mistä merkeistä sinä tunnistat alkavan stressin?
    • Mitä sinun on silloin hyvä tehdä?
  • Voimme myös itse vaikuttaa kiireeseemme
    • Voimme yhtä hyvin kuvitella meillä olevan paljon aikaa kuin ahdistua ajan vähyydestä (kumpikaan ei ole sen enempää väärin)
    • Kiire ei vain tapahdu meille - se tehdään valinnoilla 
 
Infoähky - oireina liiallinen tiedon hamuaminen ja valitsemisen vaikeus sekä tästä seuraava ahdistuksen tunne

  • Nyt jos koskaan on entistä tärkeämpää tunnistaa tarpeellinen ja luotettava tieto informaatiomassasta
  • Aivomme tarvitsevat aikaa ja lepoa, jotta informaatio voi muuttua merkitykselliseksi tiedoksi
  • Unen aikana tiedonsirpaleet saavat mahdollisuuden asettua ja suhteutua olemassaoleviin merkitysrakenteisiin
  • Hiljaisuus on lääke informaatiomelun aikaansaamaan ähkyyn
  • Ole aktiivinen ja aloitteellinen ottaessasi tilanteen haltuun:
    • Mieti, ovatko kaikki seuraamasi lehdet tarpeellisia?
    • Mikä on sinulle tärkeintä informaatiota, johon kannattaa keskittyä?
    • Mistä osasta informaatiotulvaa voisit karsia?
    • Mitkä viestimet (kirjat, lehdet, radio, TV, internet) palvelevat sinua parhaiten? Mistä niistä voisit luopua joksikin aikaa?
 
Univelka - oireina  heikkenemistä uuden oppimisen, muistin, valppauden, luovuuden, sopeutumiskyvyn ja ajattelukyvyn alueilla

  • Uni on toimintakykymme peruspilareita - älä laimilyö sitä!
  •  Pohdi omaa unen määrääsi:
    • "Tasapainoisen elämän kurssilla (AK) Ville pyysi innokkaasti puheenvuoroa, kun kävimme läpi erilaisia tapoja huolehtia itsestään. Hän kertoi tehneensä elämänsä tärkeimmän ja ratkaisevimman oivalluksen, joka on vaikuttanut hänen elämäänsä radikaalisti. Ryhmä odotti korvat höröllä selitystä ihmeeseen: Ville oli alkanut mennä iltaisin nukkumaan 1-2 tuntia aikaisemmin kuin ennen! Tällä oli ollut huomattava positiivinen vaikutus hänen energiaansa, mielialaansa, elämänasenteeseensa ja moniin muihin asioihin." 
 
Hullutteluvajaus - oireina iloa ja energiaa tuovien asioiden unohtuminen ja korvautuminen kiireellä, tehokkuusajattelulla, aikapulalla ja univelalla

  •  Hulluttele, irrottele - mitä se sinulle voisi tarkoittaa?
 
Kulttuurivajaus - suurentaa riskiä sairauden kokemukseen

  • Kulttuurin suotuisa yhteys terveydentilaan ilmaantuu nopeatsti, mutta se myös katoaa nopeasti positiiviseksi koettujen harrastusten jäädessä pois


Lähde: Katajainen, Antero, Lipponen, Krisse & Litovaara, Anneli. 2003. Voimavarat käyttöön. Duodecim.