- Olet tehnyt työsi erittäin hyvin. Olen siihen oikein tyytyväinen.
- Aloita palaute aina myönteisellä lausumalla. Tee se aidosti ja lämpimästi.
- Jos kuitenkin haluaisit kehittyä vielä paremmaksi, niin se, missä voisit jonkin verran parantaa suoritustasi, on...
- Tässä kerroksessa voi olla murea tai sitkeäkin pihvi, joka työntekijän tulisi niellä. Tässä on tehtävänä antaa palaute vaikeastakin asiasta. Älä tapa ensimmäisen kerroksen hyvää ja myönteistä oloa aloittamalla kakkoskerrosta sanalla mutta. Käytä siis aina jos -sanaa.
- Mutta kaiken kaikkiaan työotteesi on tehokas ja tuloksia on syntynyt. Olen havainnut ne tyytyväisenä.
- Viimeisessä kerroksessa lievennät keskimmäisen kerroksen vaikeaa teemaa mutta -sanalla, kenties pahaa makuakin. Nyt näet työntekijän suorituksen kokonaisuutena, mikä on aina tärkeintä palautteessa. Näin hän pystyy syömään hyvällä ruokahalulla koko palautteen, koko hampurilaisen, mureine tai sitkeine pihveineen. Pyri olemaan aito. Älä kuitenkaan jätä palautetta antamatta, vaikka et aluksi pystyisikään aitouteen. Harjaannut siihen ajan myötä."
Lähde: Sihvonen, Arja. 1996. Miten ehkäisen työuupumuksen. Helsinki: Suomen mielenterveysseura, SMS-julkaisut.
"Kaikessa palautteessa on hyvä muistaa konkreettisuus:
- Sen sijaan, että sanoo pelkästään yleisellä tasolla jotain positiivista ("Kiitos hyvästä ruuasta"), niin voi poimia esiin tietyn yksityiskohdan, johon erityisesti kiinnitti huomiota ("Tämä kastike sopi erinomaisen hyvin yhteen kalan kanssa").
- Tässä ei ole kysymys mistään teeskentelemisestä. Ei voi yleisellä tasolla pitää tarjotusts ruuasta, vaan tyytyväisyys tulee aina jostakin konkreettisesta kokemuksesta.
- Konkreettisten yksityiskohtien huomaaminen vaikuttaa hyvin voimakkaasti toiseen ihmiseen.
- Voit myös huomata, että tällä tavalla olet laittanut liikkeelle positiivisen kierteen.
- Tutkimusten mukaan myönteinen palaute toimii parhaiten suhteessa 3 : 1 eli kolme myönteistä palautetta yhden kriittisen tai ns. korjaavan palautteen kanssa. Hyvin usein suhde on valitettavasti päinvastoin."
Lähde: Dunderfelt, Tony. 2010. Ilon psykologia. Jyväskylä: PS-kustannus.
"Korjaavassa eli negatiivisessa palautteessa on erityisen tärkeäää, että se annetaan käyttäytymisestä ja tekemisestä, eikä persoonaan liittyvistä asioista."
Lähde: Katajainen, Antero, Lipponen, Krisse & Litovaara, Anneli. 2003. Voimavarat käyttöön. Duodecim.