Ihmissuhdepuu



Tavoitteet: Harjoitus auttaa näkemään, että jokaisen ympärillä on paljon ihmisiä ja jokainen on
tekemisissä monen kanssa. Se auttaa näkemään, että kontakteja on sekä toisiin nuoriin että
aikuisiin.
Tarvikkeet: Paperia ja kyniä.

"Harjoitus aloitetaan sillä, että jokainen pohtii rauhassa itsekseen niitä ihmisiä, joiden kanssa on tekemisissä. Keitä tapaan päivittäin, keitä viikoittain, keitä harvemmin? Harjoituksen yhteydessä voi myös miettiä satunnaisesti viimeisen viikon aikana kohdattuja ihmisiä, hammaslääkäri, bussikuski… 

Tämän jälkeen jokainen oppilas piirtää omista ihmissuhteistaan ihmissuhdepuun, johon hän piirtää itsensä puun rungoksi. Harjoituksen yhteydessä mietitään, ketkä ovat läheisempiä ja kirjataan heidät lähemmäs runkoa. Harjoitus voidaan purkaa keskustelemalla, mikä tekee ihmisestä läheisen, miksi joku kirjataan lähemmäs ja toinen kauemmas. Puun sijaan voidaan myös piirtää esim. hämähäkin seitti ja ihmiset lähemmäs tai kauemmas seitin keskustasta sen mukaan, miten läheisiä he ovat.

Kun jokainen osallistuja on saanut kaikki ihmiset lisättyä paperiinsa, ryhdytään täyttämään ohjaajan
taululle tekemään puuhun tai seittiin yhtä ryhmän yhteistä verkostoa. Osallistujat voivat kertoa, keitä
ihmisiä ovat viikon aikana tavanneet. Yhteiseen malliin ne voidaan nimetä yläotsikoittain, esimerkiksi
opettajat, vanhemmat, kaverit.

Kun yhteinen verkkomalli on valmis, keskustellaan siitä, kuinka paljon meillä todellisuudessa on ihmisiä lähellämme. Osa kohtaamisista on merkittävämpiä kuin toiset, osa pidempiä ja osa lyhyempiä.
Yksinäiseksi itsensä kokeva ihminen ei usein hahmota kaikkia niitä myönteisiä kontakteja, joita jokaiselle kertyy. Joku voi tuntea, ettei kukaan välitä hänestä. Verkostosta kuitenkin huomaa, että on paljon ihmisiä, jotka ovat olemassa juuri Sinua varten.

Harjoituksen yhteydessä voidaan myös keskustella yleisellä tasolla tai pienissä ryhmissä tärkeistä ihmisistä ja eritoten tärkeistä aikuisista ja heidän roolistaan. Omien vanhempien ohella opettaja, nuorisotyöntekijä, kummitäti tai -setä, naapuri jne. voivat olla nuoren tärkeitä aikuisia. Nuorilla on tarve keskustella omista arvoistaan, arvostuksistaan ja näkemyksistään. On tärkeää, että jokaisella nuorella on aikuinen, jonka kanssa keskustella näistä asioista. Kuka on elämäni tärkein ihminen? Kuinka kauan olen tuntenut hänet? Mitä tunnen, kun olen hänen kanssaan? Miksi hän on minulle tärkeä? Mitkä ovat kolme asiaa, joita teen hänen kanssaan?

Harjoitus osoittaa myös, kuinka merkittäviä sosiaaliset taidot ovat. Sitä miellyttävämpiä kohtaamiset
ovat, mitä paremmin meillä on vuorovaikutustaidot hallussa. Tämä harjoitus on hedelmällinen myös,
jos harjoitusta ohjaava aikuinen täyttää oman puunsa tai seittinsä. Tämän jälkeen voidaan verrata ohjaajan ja nuorten verkostoa. Miten kontaktit poikkeavat toisistaan? Osallistujat voivat hahmotella
myös tulevaisuuden verkkoaan: keitä ihmisiä heillä on lähitulevaisuudessakin seitissään?

http://www.mentalhealthpromotion.net/resources/m-oon-jees.pdf