Erilaisia tapoja jakaa ryhmiin

Tavoitteet: muodostaa pareja tai ryhmiä siten, että koko ryhmän ryhmäytyminen ja ryhmän jäsenten tutustuminen toisiinsa toteutuu. Näitä keinoja käytettäessä kukaan ei jää ilman paria tai löydä paikkaansa mistään ryhmästä eli ei jää ulkopuoliseksi.

Yhdyssanan osien mukaan

Tarvitaan esimerkiksi laput: hedelmä, salaatti, jäätelö, kioski, raitio, vaunu, linja, auto,

purje, vene, huuto, kauppa, kuutamo, uinti, tennis, maila, paistin, pannu, ripsi, väri, aurinko,

tuoli tai mitä yhdyssanoja haluatkaan käyttää.

Jokaiselle ryhmän jäsenelle jaetaan lappu, jossa on yhdyssanan osa. Ryhmän jäsenten tulee löytää itselleen pari eli omaan yhdyssanan osaan sopiva toinen puoli. 

 

Pituusjärjestyksen mukaan

Muodostetaan jono pituusjärjestyksen mukaan. Ohjaaja pyytää tekemään parit niin, että

a) parit ovat mahdollisimman samanpituisia muiden parien kanssa. Näin pisin ja lyhyin

muodostavat parin, toiseksi pisin ja toiseksi lyhyin muodostavat parin, jne.

b) parin jäsenet ovat mahdollisimman samanpituisia keskenään. Näin kaksi pisintä

muodostaa parin, kaksi pienintä muodostaa parin, jne.

 

Syntymäpäivien järjestyksen mukaan

Muodostetaan jono syntymäpäivän(ei vuosilukua) järjestyksen mukaan. Ohjaaja pyytää

tekemään parit niin, että

a) parit viettävät syntymäpäiviään keskimäärin mahdollisimman samaan aikaan muiden

parien kanssa. Näin ensin syntymäpäiviään ja viimeksi syntymäpäiviään viettävä

muodostavat parin, toisena ja toiseksi viimeisenä syntymäpäiviään viettävät muodostavat

parin, jne.

b) parin jäsenet viettävät syntymäpäiviä mahdollisimman samanaikaisesti. Näin kaksi

ensimmäisenä syntymäpäiviään viettävät muodostavat parin, jne.

 

Ystävien etsiminen tervehdyksen avulla

Ohjaaja on tehnyt valmiiksi lappuja, joihin on kirjoitettu tervehdyksiä eri kielillä. Lappuja on

aina kaksi samanlaista. Jokainen leikkijä saa oman lapun. Tämän jälkeen he lähtevät

etsimään pariaan toistamalla omaa tervehdystään.

 

Värilappujen mukaan

Ohjaaja varaa riittävästi erivärisiä lappuja (väreinä voi käyttää myös värikyniä tai tusseja)

kaksi kappaletta kutakin väriä. Ryhmän jäsenet valitsevat silmät kiinni itselleen värilapun.

Samanväriset muodostavat parin.

 

Narujen päiden avulla

Ohjaaja varaa itselleen tarvittavan määrän noin metrin mittaisia naruja. Hän ottaa kiinni

narujen keskeltä, jolloin narujen päät jäävät roikkumaan. Kukin ottaa narun päästä kiinni.

Kun kaikki ovat ottaneet narun päästä kiinni, ohjaaja irrottaa narut. Samassa narussa kiinni

olevat muodostavat parin.

 

 Lähde: http://www.mastohjaus.fi/pdf/Ryhmayttamisopas.pdf

Roolikartta

Tavoitteet: ryhmäytyminen

Kesto: 10 minuuttia + purku 2 minuuttia/opiskelija

Välineet: Paperia ja kyniä

”Kouluttaja pyytää opiskelijoita miettimään

erilaisia rooleja, joissa he ovat olleet viimeisen kolmen

työviikon aikana. Roolin kanssa on hyvä käyttää

laatusanaa esim. varovainen palautteenantaja.

Kun kaikki roolit on kirjattu ylös, kouluttaja pyytää opiskelijoita

kirjoittamaan oman nimen paperille ja asettamaan roolit

sille etäisyydelle omasta nimestä, kuinka merkittäviksi ne

kokee omassa työssä. Roolit voidaan purkaa pienryhmissä

ja samalla keskustella, mitkä niistä kaipaavat harjoittelua

ja missä opiskelija mukana liikaa."

Lähde: http://www.espoonvapaaehtoisverkosto.fi/mallit/mallitiedostot/Kouluttajan_avuksi.pdf

Yhteispiirustus

Tavoitteet: kehittää ryhmän yhteistyökykyä sekä turvallisuuden tunnetta. Yhteispiirustusta voidaan käyttää mm. päivän teemaan virittäytyessä ja ryhmätyöskentelyn lämmittelynä. Ryhmissä maalataan tai piirretään kuva, joka näyttää yhtenäiseltä kokonaisuudelta

Ryhmän koko: 4-6 henkilöä

Välineet: Varaa värikynät, vesivärit, siveltimet, A3- paperia tai suurempaa kullekin ryhmälle

”Muodosta ryhmät, kullekin ryhmälle värit ja yksi paperi. Pyydä kaikkia työskentelemään hiljaisuudessa vain musiikki taustalla. Pyydä, että kussakin ryhmässä joku aloittaa ja valitsee ensimmäisen värin ja tekee yhden viivan tai siveltimen vedon. Tästä eteenpäin jokainen vuorollaan valitsee haluamansa värin ja tekee viivan, vedon ja palauttaa värin pöydälle merkiksi osuutensa päättymisestä. Viivan tai vedon ei tarvitse jatkua edellisestä vain olla suhteessa muihin
viivoihin.

Työn tekeminen jatkuu niin kauan, kunnes joku ryhmäläisistä kokee työn olevan valmis ja ehdottaa muille työn lopettamista. Jos toiset hyväksyvät ehdotuksen, ryhmäläiset allekirjoittavat työn. Pyydä asetetaan työt nähtäville ja jokainen tutustuu töihin annetun ajan puitteissa.”

Lähde: http://www.innostaja.net/sivu.php?artikkeli_id=24

Tyky/tyhy-päivän lämmittelyharjoitus

Tavoitteet: Tunnelman vapauttaminen, keskusteluyhteyden synnyttäminen, tutustuminen
Ryhmän koko: Noin 10+
Aika: Noin 10+ minuuttia
Välineet: Musiikkia, ei muita erityisiä välineitä

"Työyhteisöjen tyky (työkyky)-, tyhy (työhyvinvointi)- tai koulutuspäivinä olisi joskus hyvä keskustella muustakin kuin työasioista. Tällaisen päivän lämmittelynä voisi olla esimerkiksi seuraava harjoitus.

Liikutaan musiikin tahdissa, ja kun musiikki loppuu, ohjaaja antaa seuraavantyyppisiä tehtäviä:

1. Mene jonkun luo, jonka tunnet melko huonosti, ja keskustele hänen kanssaan kaksi minuuttia elämän pienistä nautinnoista.
2. Mene jonkun luo, jonka tunnet melko huonosti ja keskustele hänen kanssaan kaksi minuuttia työhön liittyvistä iloista.
3. Muodostakaa kolmen hengen ryhmiä ja kertokaa toisillenne ensimmäisestä työpäivästänne työyhteisön jäsenenä (aikaa yhteensä noin viisi minuuttia)."

Lähde: Mäkisalo-Ropponen, Merja. 2011. Vuorovaikutustaidot sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. 

Mielipidejana

Tavoitteet: Oman mielipiteen ilmaiseminen ja perusteleminen, mielipiteen muuttamisen mahdollisuudesta muistuttaminen, erilaisten mielipiteiden kirjon havainnollistaminen

Ryhmän koko: Kaikenkokoiset ryhmät

Aika: Noin 15 - 60 minuuttia

Välineet: Maalarinteippiä, liitua, narua, pitkä mittanauha tms. merkkausmateriaalia

"Käykää keskustelua mielipidejanan avulla (liidulla tai maalarinteipillä lattialle vedetty viiva, jonka toisessa päässä on 'täysin samaa mieltä' ja toisessa päässä 'täysin eri mieltä').

Jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseen, mutta se on osattava ja uskallettava perustella. Kun kaikkien mielipiteet ovat esillä, voidaan tarvittaessa vielä vaihtaa paikkaa (jos esimerkiksi joku toinen on saanut minut muuttamaan mielipidettäni)."

Esimerkkejä väittämistä, joista voidaan esittää mielipiteitä: "Globalisaation on hyvä asia, yksityistäminen terveydenhuollossa on hyvä asia, syrjäytymisestä puhutaan nykyisin liikaa, sosiaali- ja terveydenhuollossa ei tapahtu poiskäännyttämistä."

Lähde: Mäkisalo-Ropponen, Merja. 2011.  Vuorovaikutustaidot sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Tyytyväisyystalkoot: positiivisen ajattelun ja minäkuvan vahvistaminen

Tavoitteet: vahvistaa positiivista ajattelua ja minäkuvaa
Ryhmän koko: Kaikenkokoiset ryhmät
Aika: noin 45 minuuttia
Välineet: paperia ja kyniä

”Jaetaan jokaiselle osallistujalle kynä ja paperia sekä ohjataan heidät ottamaan oma rauhallinen tila.
Ohjeistetaan ryhmäläisiä seuraavalla tavalla:

Talkoo-ohjeet 

• Listaa paperille nopeasti ainakin viisi asiaa, joihin olet tyytyväinen itsessäsi. 
• Alleviivaa niistä kolme tärkeintä, joista olet ehkä hieman ylpeäkin. 
• Valitse yksi asia tai piirre, jota tahtoisit yhä kehittää itsessäsi. Ympyröi se.

Jaetaan osallistujat 4–6 hengen ryhmiin ja jatketaan ohjeistusta.

Talkoo-ohjeet jatkuvat

• Keskustelkaa ryhmässä siten, että kukin esittelee vuorollaan yhden asian omista hyvistä puolistaan. Kirjatkaa ryhmän hyviä ominaisuuksia yhteiselle paperille.
• Miettikää yhdessä jokaiselle kirjatulle piirteelle vähintään kolme keinoa, miten valittua asiaa voisi oppia vielä lisää tai miten siinä voisi kehittyä. Miettikää ainakin yksi sellainen tapa, jota voi tehdä ryhmässä oppiakseen taitoa, ja ainakin yksi sellainen tapa, jota voi tehdä yksin. Suunnitelkaa lisäksi esimerkiksi yksi parin kanssa tehtävä harjoitus. 
• Valitkaa sitten yksi piirre tai asia. Nimetkää ryhmässä valitsemanne piirteen oppimiskurssi, esimerkiksi Kuuntelemisen kymppikerho, ja keksikää vielä lisää, miten ja millaisessa ympäristössä piirrettä voisi harjoitella eri tavoin.

Tehdään ryhminä pienet draamalliset esitykset ominaisuuden oppimisesta. Sovitaan roolit, tilanne ja tavat, miten piirrettä treenataan. Ideoidaan ja harjoitellaan hetki omaa esitystä.

Esitetään kunkin ryhmän pienoisdraamat. Ensin katsotaan esitykset ja sen jälkeen kuunnellaan vielä kirjalliset ohjeet piirteen vahvistamiseksi.

Keskustellaan koetusta yhdessä:

• Miltä tuntui pohtia omia hyviä ominaisuuksia?
• Miten helposti löysit ilon aiheita itsestäsi? 
• Miltä tuntui kertoa muille oma hyvä piirteensä? 
• Miltä tuntui keksiä keinoja hyvien ominaisuuksien lisäämiseksi? 
• Mitä ajatuksia esitykset aiheesta herättivät? 
• Miltä tuntui kuulla ja katsoa muiden esityksiä? 
• Mitä uutta opit ryhmäläisistä? Oliko heidän hyvissä piirteissään jotain, mitä toivoisit voivasi myös itse kehittää? 
• Millaisia ideoita sait itsesi kehittämiseen? Mitä uutta oivalsit tai ymmärsit erilaisten asioiden kehittämisestä? 
• Kuka voi auttaa sinua itsesi kehittämisessä? 
• Kenellä on suurin vastuu ihmisen luonteen jalostamisesta? 
• Mitä merkitystä on tavoitteilla?

Sovelluksia

• Sama harjoitus voidaan tehdä uudelleen ryhmän kanssa jonkin ajan kuluttua ja tutkia, miten kehittämiskohteet ja hyvät piirteet ovat kehittyneet ajan myötä. 
• Ryhmän tuotoksen voi tehdä myös draaman sijaan kollaasina: leikataan lehdistä kuvia, jotka ilmaisevat niitä asioita, joihin omassa elämässä on tyytyväinen. Järjestetään töistä taidenäyttely, jossa kierretään katsomassa jokainen teos, niin että tekijä saa esitellä sen muille.”

 

Lähde:
Toivakka, Sari & Miina Maasola (2011). Itsetunto kohdalleen! Harjoituksia itsetuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen. Jyväskylä: PS-kustannus.

Paljastuksia: tutustuminen

Tavoitteet: Oppia jotakin uutta ryhmäläisistä, kuunnella ja kertoa itsestä, lujittaa ryhmähenkeä ja vuorovaikutustaitoja
Ryhmän koko: kaikenkokoiset ryhmät
Aika: n. 45 minuuttia

Harjoitus sopii myös sellaiselle ryhmälle, jonka jäsenet tuntevat jo toisensa.

”Tehdään ryhmäläisistä iso, tiivis rinki.
Ohjaaja kertoo, että tarkoituksena on paljastaa itsestä ryhmäläisille jotakin sellaista, jota ei ole vielä itsestään koskaan toisille kertonut. Asia voi liittyä vaikkapa lapsuuteen tai nuoruuteen. Saa paljastaa myös sellaisia omia tapojaan, tottumuksiaan tai mielipiteitään, jotka ovat jääneet kertomatta.
Jokainen miettii itsestään hetken kaksi asiaa, jotka on valmis paljastamaan, esimerkiksi: Lapsena pidin paljon sisiliskoista. Nuorena poikana kerran kesytin variksen. Nuoruudessani poltin tupakkaa ensimmäisen kerran kirkon portailla. Lempikaupunkini Suomessa on Lappeenranta. Olen ottanut iltaisin tavaksi rukoilla. Jostakin syystä en voi sietää tatuointeja.
Kun jokaisella on mielessä kaksi asiaa, jotka voi paljastaa, ohjaaja selvittää paljastusleikin säänöt.
Kun joku kertoo oman paljastuksensa, tulee muiden, joilla on samantapaisia kokemuksia tai ajatuksia, ottaa askeleita kohti ringin keskustaa sen mukaan, miten paljon samaa toisen paljastuksessa kokee olevan kuin itsessä on. Jos ottaa hiirenaskelen, on itsessä vähän samaa kuin kertojassa, ja jos ottaa isoja askeleita, on kokenut tai ajattelee itse lähes samoin. Osallistujat voivat liikkua myös kauemmas ringistä, jos paljastus on sellainen, että se ei lankaan kuvaa itseä, vaan on itsestä hyvin kaukana.
Aloitetaan paljastusrinki. Ohjaaja voi aloittaa.
Ohjaaja jututtaa paljastuksen jälkeen niitä, jotka ovat liikkuneet. Jos kovin moni liikkuu, jututetaan vain muutamia.
Jatketaan paljastuksia, kunnes jokainen on saanut kertoa omiaan ja kuulla muiden paljastuksia.
Keskustellaan koetusta:

• Miltä tuntui keksiä paljastettavaa itsestä muille?
• Kuinka moni sai kuulla uutta ryhmäläisistään? Mitä uutta opit jo ennestään tutuista tai tuntemattomista?
• Miten paljon yhteistä huomasit ryhmällä olevan? Missä asioissa? Entä eroavaisuuksia? Millaisissa asioissa?
• Miksi on hyvä tuntea oman ryhmänsä jäseniä?
• Mitä toisten tunteminen merkitsee yhdessä olemiselle ja tekemiselle?
• Miten hyvin ryhmäläiset tulisi tuntea?
• Mitä opit itsestäsi?
• Millaisia asioita et paljastaisi toisille koskaan?

Sovelluksia

• Paljastuksen jälkeen voi sijainnin muuttamisen sijaan myös tehdä jonkin liikkeen, joka liittyy paljastukseen ja jolla osoittaa sen, että on puhujan kanssa joko samalla kannalla tai eri mieltä.
• Kerrotaan kukin yksi paljastus ilman puhetta vain kehon kielen avulla.
• Kirjoitetaan kotitehtävänä luottamuksellisesti ohjaajalle pieni teksti otsikolla Salaisimpia paljastuksiani.
• Tehdään draama, jossa toinen halveksii toista ja näkee tämän huonossa valossa, vaikka toinen sanoisi mitä tahansa. Jatketaan tekemällä draamoja, joissa toista kehutaan, paljastaapa hän itsestään mitä tahansa.”

Lähde:
Toivakka, Sari & Miina Maasola (2011). Itsetunto kohdalleen! Harjoituksia itsetuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen. Jyväskylä: PS-kustannus.