Miellekartta omasta osaamisesta

Tavoitteet: Itsetuntemuksen lisääntyminen

"Erittele omaa osaamistasi seuraavasti: työkokemuksen ja koulutuksen
kautta hankittu osaaminen (erikseen), erityisosaamiseni, persoonalliset
vahvuuteni, yleiset työelämävalmiuteni ja vapaa-ajalla kertynyt osaaminen.
Jos et itse keksi esimerkiksi persoonallisia vahvuuksiasi, pyydä
ystäviäsi tai ryhmäläisiäsi arvioimaan.

On hyvä olla tietoinen omasta osaamisestaan ja
pystyä tuomaan sitä esiin oikealla tavalla. Vastapainoksi on hyvä myös
tuntea omat kehittymistarpeensa."

Lähde: http://www.takk.fi/fileadmin/user_upload/pdf/hankkeet_pdf/ENO_Kasikirja_010212.pdf

Kehitä taitojasi jämäkkään vuorovaikutukseen

Tavoitteet: Harjoitukset auttavat kehittämään jämäkkää viestintää. 


"Jämäkässä vuorovaikutuksessa kerrotaan tärkein asia mahdollisimman selkeästi siten, että kunnioittaa sekä itseä että muita. Kun käyttää minä-viestiä, vastaanottajan on helpompi ymmärtää toisen ajatuksia. Se vie myös keskustelua eteenpäin rakentavasti.

Esimerkkejä minä-viesteistä: 

• Minä haluan...
• Minulle tuli tunne, että...
• Minä ajattelen, että...
• Minä toivoisin, että...
• Minä en halua, että...
  

Tärkeä osa jämäkkyyttä on kyky vastata kieltävästi sellaisiin pyyntöihin, joita ei halua tai kykene täyttämään. Kieltäytyminen tarkoittaa, että asettaa rajat sille, miten paljon muut voivat vaatia aikaasi ja voimiasi silloin, kun heidän vaatimuksensa ovat ristiriidassa omien tarpeidesi kanssa.
Kieltäytyä voi ilman, että siitä tuntee syyllisyyttä. Joskus riittää, kun sanoo lujasti ja kohteliaasti

• ei kiitos
• en ole kiinnostunut
• en ehdi
• en halua.
  

Tällöin viestität selkeästi oman kantasi ja rajasi.

Harjoittele jämäkkyyttä. Seuraavien harjoitusten avulla voit valmistautua tilanteisiin, joissa tarvitset taitoja viestiä jämäkästi.

Harjoitus 1.
Puhelinmyyjä soittaa ja kaupittelee sinulle lehteä, jota et halua tilata.

• Mitä sanot?
• Miten voit lopettaa puhelun?

Harjoitus 2.
Olet saanut mielestäsi liian huonon numeron tentistä.

• Suunnittele, miten pyydät opettajalta selitystä tai tentin uudelleen arviointia."

Lähde: https://www.nyyti.fi/tietoa/jamakkyys/harjoittele-jamakkyytta/

Aurinkopalaute

Tavoitteet: Myönteisen palautteen antaminen ja vastaanottaminen

"Kullekin ryhmäläiselle annetaan oma keltainen A4-paperiarkki ja kynä. Keskelle paperia
piirretään iso aurinko, jossa on yhtä monta sakaraa kuin ryhmään osallistujia,
ohjaajat mukaan lukien. Keskelle aurinkoa kirjoitetaan oma nimi. Auringot pannaan
kiertämään ja kukin kirjoittaa yhden myönteisen asian kyseessä olevasta henkilöstä
hänen aurinkonsa yhdelle säteelle. 

Kun kaikki auringot ovat palanneet omistajilleen, kukin saa rauhassa tutustua omiin myönteisiin puoliinsa. Lopuksi keskustellaan siitä, miltä tuntui saada myönteistä palautetta. Tuliko itselle yllättäviä piirteitä esiin?"

Lähde: http://www.mielenterveysseura.fi/files/69/keinot_kayttoon_arjen_areenoilla.pdf

Minuuttikierros

Tavoitteet: Antaa kaikille ryhmäläisille tasaveroinen mahdollisuus esittää oma ajatuksensa. Sen avulla voidaan aktivoida passiivisia ja rikkoa ryhmän valtasuhteita. Menetelmällä saa nopeasti esiin ryhmässä olevaa tietämystä. Kaikki kuulevat toistensa ajatukset ja eri näkökulmat tulevat huomioiduksi.

Ryhmän koko: 3-12

Välineet: sekuntikello tai tiimalasi minuutin mittaamiseen. 

 ”Minuuttikierroksen kulku

1) Jokaisella kokouksen osallistujalla on tasan yksi minuutti aikaa ilmaista näkemyksensä käsiteltävään asiaan. a. Toisen minuuttia ei saa keskeyttää eikä kommentoida. b. Minuutista pidetään tarkasti kiinni (minuutti mitataan kellolla tai tiimalasilla). c. Minuutin voi olla myös hiljaa. 2) Kierrätä kelloa ryhmässä siten, että edellinen puhuja katsoo ajan kellosta. 3) Puheenvuoro vaihtuu, kun kello siirtyy seuraavalle.

Menetelmää voi jalostaa ja muokata tarpeiden ja tilanteiden mukaan. Pienellä ryhmällä voidaan tehdä kaksi kierrosta peräkkäin. Puheenvuoron pituutta voidaan myös tarvittaessa tiivistää tai pidentää (esim. 30 sekuntia tai 2 minuuttia). Menetelmää voi myös yhdistää muihin menetelmiin. Menetelmää voidaan käyttää fiilis- tai palautekierroksen käymiseen tilaisuuksissa sekä kuulumisten kertomiseen ryhmän rutiinikokouksissa.

Lisätietoja: Menetelmä lisää ryhmään myös keskinäistä luottamusta ja erilaisuuden arvostamista. Lisäksi minuuttikierros luo rutiinia ja ja ryhmäyttää, sillä parhaillaan minuuttikierroksista tulee tapa työskennellä, jolloin tiimalaseja tai muitakaan kelloja ei enää tarvita.”

Lähde: https://www.innokyla.fi/web/malli116572

Poikkeuksien löytäminen -harjoitus

Tavoitteet: Myönteisten poikkeuksien hyväksikäyttäminen toiminnan ja vuorovaikutuksen kehittämisessä

Ryhmän koko: Yksilöharjoitus, kaikenkokoiset ryhmät

Aika: +15 minuuttia

Välineet: Kynä ja paperia

"Ajattele henkilöä, jonka käyttäytyminen on sinulle tällä hetkellä pulmallista.

• Tee lista niistä tilanteista, joissa kyseinen henkilö ei käyttäydy häiritsevästi.
• Yritä keksiä, mitä eroja ongelmallisissa ja toimivissa tilanteissa on. Pienikin eroavuus saattaa olla tärkeä.
• Tee lista niistä toiminnoista, ominaisuuksista, luonteenpiirteistä, joita et halua tässä henkilössä muuttaa.
• Yritä keksiä, mitä sellaista teet jo nyt, mikä suhteessa kyseiseen henkilöön toimii. Miten itse olet erilainen ongelmattomissa tilanteissa?
• Edistääksesi jo nyt toimivaa käyttäytymistä tee suunnitelma, jonka perustana on tieto olemassa olevista poikkeuksista."

Lähde: Molnar, Alex & Lindquist, Barbara. Suom. Tapio Malinen. 1994. Tavoitteena työrauha. Helsinki: WSOY.

Uudelleenmääritys-harjoitus

Tavoitteet: Myönteisen uudelleenmäärittelyn hyväksikäyttäminen toiminnan ja vuorovaikutuksen kehittämisessä

Ryhmän koko: Yksilöharjoitus, kaikenkokoiset ryhmät

Aika: +15 minuuttia

Välineet: Kynä ja paperia


"Ajattele jotakin työssäsi tällä hetkellä ilmenevää todellista ongelmaa.

• Kuvaa mahdollisimman konkreettisesti (käyttäytymisen termein), mitä ongelmatilanteessa tapahtuu. Kuka tekee ja mitä? Keitä muita tilanteessa on osallisina?
• Miten tavallisesti reagoit ja mikä on tavanomainen lopputulos?
• Miten selität, miksi henkilö käyttäytyy tällä tavalla?
• Mitä vaihtoehtoisia (myönteisiä) selityksiä kyseiselle käyttäytymiselle voisi olla?
• Miten - käyttäen hyväksesi jotain näistä myönteisistä selityksistä - reagoisit eri lailla? Mitä voisit sen perustalta sanoa tai tehdä?" 
 

 Lähde: Molnar, Alex & Lindquist, Barbara. Suom. Tapio Malinen. 1994. Tavoitteena työrauha. Helsinki: WSOY.

Omien oikeuksien luettelo: lista jämäkkyysoikeuksista

Tavoitteet: Omien "jämäkkyysoikeuksien" tunnistaminen, pohtiminen ja työstäminen

Ryhmän koko: Yksilöharjoitus, kaikenkokoiset ryhmät

Aika: +15 minuuttia

Välineet: Ei erityisiä välineitä


"Tässä on lista jämäkkyysoikeuksista. Oikeuksien ideana on salliva suhteutuminen itseen niin, että on lupa päättää, mistä kaikesta kantaa huolta ja mistä ei, ja että antaa itselleen tilaa olla ihminen.

Rakentavasti itsekäs ihminen tunnustaa jämäkkyysoikeutensa. Kysymys on rohkeudesta pitää itsestään huolta!

Jämäkkyysoikeudet eivät tietenkään ole yksiselitteisesti tosia joka tilanteessa, kyse on pohdittavista ja arvioitavista asioista. Oikeuksiin liittyy aina velvollisuuksia ja vastuita. Omien oikeuksien luetteloa ei voi lukea niin, että minulla on aina ehdoton oikeus toimia näin. Kyse on tasapainon löytymisestä eri näkökantojen välillä.


OMIEN OIKEUKSIEN LUETTELO:

• Minulla on oikeus vastata kieltävästi pyyntöihin tai vaatimuksiin, joita en voi täyttää.
• Minulla on oikeus ilmaista sekä kielteisiä että myönteisiä tunteitani.
• Minulla on oikeus muuttaa mieleni.
• Minulla on oikeus tehdä virheitä ja olla epätäydellinen.
• Minulla on oikeus toimia omien arvojeni ja moraalikäsitysteni mukaan.
• Minulla on oikeus päättää omien asioideni tärkeysjärjestyksestä.
• Minulla on oikeus odottaa muilta rehellisyyttä.
• Minulla on oikeus sanoa: "En tiedä".
• Minulla on oikeus olla selittelemättä tai puolustelematta käytöstäni.
• Minulla on oikeus olla sekaantumatta muiden asioihin.
• Minulla on oikeus kaivata omaa aikaa tai tilaa.
• Minulla on oikeus saada ystäviä ja viihtyä ihmisten seurassa.
• Minulla on oikeus muuttua ja kasvaa.
• Minulla on oikeus siihen, että muut kunnioittavat ja ottavat huomioon tarpeitani ja toiveitani.
• Minulla on oikeus saada arvokasta ja kunnioittavaa kohtelua.
• Minulla on oikeus olla onnellinen.

(EDMUND BOURNE 1999)


"Monet listan oikeuksista tuntuvat monille varmastikin itsestäänselvyyksiltä, ja hyvä niin. Yleensä, kun tätä asiaa käsitellään ryhmässä, on joukossa aina muutama, joita jo listan lukeminen alkaa itkettää. Listan omat oikeudet tuntuvat heille niin kaukaisilta, saavuttamattomilta asioilta - joltain mihin heillä ei ole lupaa.

• Pohdi :
• Miltä omien oikeuksien luettelon lukeminen tuntui?
• Kuinka paljon annat itsellesi edellä lueteltuja oikeuksia?
• Tahdotko 'antaa' itsellesi jonkin listalla olleen oikeuden?
• Onko jotain, mitä pitää harjoitella tai pohtia?

• Jämäkkyysoikeuksia on hyvä harjoitella ja työstää:
• Etsi omasta elämästäsi kohtia, joissa jämäkkyystaitojasi olisi hyvä parantaa ja mieti, miten voit 'kuivaharjoitella' niitä itseksesi.
• Etukäteen mielikuvissa tehty harjoittelu helpottaa huomattavasti todellisessa tilanteessa toimimista. Itse tilanne saattaa tulla niin yllättäen, että siinä on vaikeaa löytää uusia sanoja.

• Vahvistuksia:
• Minulla on oikeus hyvään elämään!
• Riittää, että teen parhaani!
• Muut ihmiset pitävät minusta tällaisena kuin olen!
• Minä olen minä ja se on hieno juttu!"

Lähde:  Katajainen, Antero, Lipponen, Krisse & Litovaara, Anneli. 2003. Voimavarat käyttöön. Duodecim.

Arvostava silmä ja kiitollisuuspäiväkirja

Tavoitteet: "Arvostavan silmän" käyttämisen ja kiitollisuuden harjoittelu

Ryhmän koko: Yksilöharjoitus, kaikenkokoiset ryhmät

Aika: +15 minuuttia

Välineet: Kynä ja paperia, vihko tai päiväkirja tms.


"Arvostavan suhtautumistavan turvin on paljon helpompi tulla toimeen monenlaisten ihmisten kanssa. Se tarkoittaa suhtautumistapaa, jolla teemme vuorovaikutuksen itsellemme paljon helpommaksi ja miellyttävämmäksi. Voimme pyrkiä näkemään raivostuneessa työtoverissa sen kauneuden, joka ei ehkä juuri nyt ole läsnä, mutta joka tässä ihmisessä parhaimmillaan on.

• Tutki elämääsi ja elinpiiriäsi arvostavalla silmällä. Löydä itsestäsi, läheisistösi ja elämästäsi ne hyvät asiat, joiden haluat siinä säilyvän.
• Listaa näitä asioita itsellesi ja jatka listaa aina kun huomaat asioita, joita arvostat.
• Tee itsellesi kiitollisuusvihko. Yvonne Dolan neuvoo pitämään aina mukana pientä vihkoa, johon voi kirjata päivittäin kohtaamiaan asioita, joista on kiitollinen. Tämän kiitollisuusvihon lukeminen illalla auttaa hyvään ja rauhalliseen uneen. Sitä voi käyttää myös mielialan muuttamiseen ja itsensä piristämiseen."

Lähde: Katajainen, Antero, Lipponen, Krisse & Litovaara, Anneli. 2003. Voimavarat käyttöön. Duodecim.


Kiitollisuuspäiväkirja:

"Tämä harjoitus on tällä hetkellä suuri suosikki positiivisuus- ja onnellisuustutkimuksen piirissä.

Kirjoittaminen auttaa huomaamaan sitä hyvää, mikä nyt on jo olemassa tai juuri nyt syntymässä. Tarkoitus on synnyttää luonnollista, ei teeskenneltyä kiitollisuutta elämää kohtaan ja todella sallia itselleen hyvistä asioista nauttiminen.

Harjoitus:

Kirjoita illalla muistiin päivän aikana tapahtuneita mukavia asioita. Jälleen on kysymys hyvin arkipäiväisistä asioista ja tapahtumista. Mitään suurta ja ihanaa ei tarvitse kuvitella eikä uskotella itselleen olemassa olevaksi. Havainnoi sitä luonnollista hyvää, joka on jo olemassa elämässäsi tai joka ikään kuin tulee sinua vastaan päivän aikana. Kirjoita muistiin, miten asiat ovat päivän aikana onnistuneet ja miten paljon hyvää ja mukavaa sinulle on tapahtunut. Kun totut tähän, voit jatkaa kirjaamalla päivän aikana tapahtuneita ihmeitä, esimerkiksi miten koirasi vointi on parantunut sairauden jälkeen, miten työkaverisi kiitti sinua tai miten hyvin suosikkijoukkueesi yhtäkkiä pelasi."


Lähde: Dunderfelt, Tony. 2010. Ilon psykologia. Jyväskylä: PS-kustannus.

 

Pohdittavaa "uusista taudeista" kärsiville

Tavoitteet: Pohtia "uusien tautien" ilmenemistä ja torjumista omassa elämässä

Ryhmän koko: Yksilöharjoitus, kaikenkokoiset ryhmät

Aika: +15 minuuttia

Välineet: Ei erityisiä välineitä


Ilonpuutostauti - oireina ärtyneisyys, aggressiivisuus, kärsimättömyys ja vihamielisyys

• Ilo vahvistaa puolustusjärjestelmäämme ja toimii "yhteiselon voiteluaineena", huumori aktivoi aivoja

• Pohdi:
• Miksi elän?
• Mikä on tärkeintä elämässäni?
• Milloin on paras hetki toteuttaa sitä?
• Miten tämä päivä on ollut iloksi itselleni ja muille?

• Mieti:
• M inkälaisilla kasvonilmeillä yleensä liikut?
• Mistä saisit sopivasti ilon ja naurun lisätartuntaa?
• Miten voit piristää ympäristöäsi?

• Tunteiden jäljittely aiheuttaa ja vahvistaa tunteita: harjoittele peilin edessä kynä hampaiden välissä

 

Kiiresairaus - oireina tuloksen ja laadun kärsiminen, virheet, työtapaturmat, stressi, uupumus, sairastaminen, yhteistyön heikkeneminen, kehittämisen ja uudistumisen unohtuminen, luovan ajattelun heikkeneminen
 

•  'Elä nopeammin niin elämäsi loppuu pikaisemmin.'
• 'Tarkistitpa oliiveja miten usein tahansa, ne eivät kypsy nopeammin.'

• Kun on liian kiire kiivetä tehokkuuden tikkaita askel kerrallaan aina vaan ylöspäin ei ehditä miettimään, nojaavatko tikkaat oikeaan seinään

•  Pohdi:
• Mistä merkeistä sinä tunnistat alkavan stressin?
• Mitä sinun on silloin hyvä tehdä?

• Voimme myös itse vaikuttaa kiireeseemme
• Voimme yhtä hyvin kuvitella meillä olevan paljon aikaa kuin ahdistua ajan vähyydestä (kumpikaan ei ole sen enempää väärin)
• Kiire ei vain tapahdu meille - se tehdään valinnoilla 

 

Infoähky - oireina liiallinen tiedon hamuaminen ja valitsemisen vaikeus sekä tästä seuraava ahdistuksen tunne

• Nyt jos koskaan on entistä tärkeämpää tunnistaa tarpeellinen ja luotettava tieto informaatiomassasta
• Aivomme tarvitsevat aikaa ja lepoa, jotta informaatio voi muuttua merkitykselliseksi tiedoksi
• Unen aikana tiedonsirpaleet saavat mahdollisuuden asettua ja suhteutua olemassaoleviin merkitysrakenteisiin

• Hiljaisuus on lääke informaatiomelun aikaansaamaan ähkyyn

• Ole aktiivinen ja aloitteellinen ottaessasi tilanteen haltuun:
• Mieti, ovatko kaikki seuraamasi lehdet tarpeellisia?
• Mikä on sinulle tärkeintä informaatiota, johon kannattaa keskittyä?
• Mistä osasta informaatiotulvaa voisit karsia?
• Mitkä viestimet (kirjat, lehdet, radio, TV, internet) palvelevat sinua parhaiten? Mistä niistä voisit luopua joksikin aikaa?

 

Univelka - oireina  heikkenemistä uuden oppimisen, muistin, valppauden, luovuuden, sopeutumiskyvyn ja ajattelukyvyn alueilla

• Uni on toimintakykymme peruspilareita - älä laimilyö sitä!

•  Pohdi omaa unen määrääsi:
• "Tasapainoisen elämän kurssilla (AK) Ville pyysi innokkaasti puheenvuoroa, kun kävimme läpi erilaisia tapoja huolehtia itsestään. Hän kertoi tehneensä elämänsä tärkeimmän ja ratkaisevimman oivalluksen, joka on vaikuttanut hänen elämäänsä radikaalisti. Ryhmä odotti korvat höröllä selitystä ihmeeseen: Ville oli alkanut mennä iltaisin nukkumaan 1-2 tuntia aikaisemmin kuin ennen! Tällä oli ollut huomattava positiivinen vaikutus hänen energiaansa, mielialaansa, elämänasenteeseensa ja moniin muihin asioihin." 

 

Hullutteluvajaus - oireina iloa ja energiaa tuovien asioiden unohtuminen ja korvautuminen kiireellä, tehokkuusajattelulla, aikapulalla ja univelalla

•  Hulluttele, irrottele - mitä se sinulle voisi tarkoittaa?

 

Kulttuurivajaus - suurentaa riskiä sairauden kokemukseen

• Kulttuurin suotuisa yhteys terveydentilaan ilmaantuu nopeatsti, mutta se myös katoaa nopeasti positiiviseksi koettujen harrastusten jäädessä pois

Lähde: Katajainen, Antero, Lipponen, Krisse & Litovaara, Anneli. 2003. Voimavarat käyttöön. Duodecim.

Jämäkän ilmaisun kolme osaa

"Jämäkässä, vakuuttavassa ilmaisutyylissä erotetaan kolme osaa:

1. Oma ajatus tilanteesta

• Kerro tosiasiat, yritä kuvata tilanne puolueettomasti, älä syytä tai moiti, älä tuomitse, älä vääristä, älä ole kielteinen, älä käytä sinä -ilmaisua, vaan ota itsellesi täysi vastuu omista tunteistasi.

2. Oma tunne tilanteesta

• Jokin estää meitä ilmaisemasta, miltä jokin tilanne tuntuu. Uupumuksesta selviytymisessä olisi ensiarvoista tunnistaa mitä tunteita itsessä liikkuu tietyssä työtilanteessa. Kuuntele itseäsi.

3. Oma toivomus tilanteesta

• On helppo sanoa olevansa tyytymätön. Vaikeampaa on esittää parannusehdotus. Jämäkkä osaa esittää vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi."

Lähde: Sihvonen, Arja. Miten ehkäisen työuupumuksen. Helsinki: Suomen mielenterveysseura, SMS-Julkaisut

Rikkinäinen levy -tekniikka (assertiivisuustekniikka)

Tavoitteet: Assertiiviseen/jämäkkään ilmaisuun pyrkiminen

Ryhmän koko: Yksilöharjoitus, kaikenkokoiset ryhmät

Aika: +15 minuuttia

Välineet: Ei erityisiä välineitä

1. "Päätä mielessäsi, mitä tahdot tai mitä et tahdo.
2. Muodosta lyhyt, helppotajuinen lause siitä, mitä haluat. Pyri muodostamaan mieluiten yksi lause. Vältä sanontoja en voi, en pysty. Sano mieluummin en halua, koska 'en voi' -lauseeseen toinen voi vastata heti, että kyllä voit ja alkaa sepitellä kaikkea, mitä voit tehdä.
3. Käytä kehonkieltä. Seiso suorassa, katso toista suoraan silmiin, pidä kätesi tyynenä sivuillasi.
4. Toista sanottavasi tyynesti ja vakuuttavasti niin monta kertaa, että vastapuoli ymmärtää sinun olevan tosissasi."

Lähde: Sihvonen, Arja. 1996. Miten ehkäisen työuupumuksen. Helsinki: Suomen mielenterveysseura, SMS-Julkaisut.

"Palaute hampurilaiseen tapaan": kokonaisuus ja yksityiskohdat tasapainossa

1. "Ensimmäinen, päällimmäinen kerros

• Olet tehnyt työsi erittäin hyvin. Olen siihen oikein tyytyväinen.
• Aloita palaute aina myönteisellä lausumalla. Tee se aidosti ja lämpimästi.

2. Toinen, keskimmäinen kerros

• Jos kuitenkin haluaisit kehittyä vielä paremmaksi, niin se, missä voisit jonkin verran parantaa suoritustasi, on...
• Tässä kerroksessa voi olla murea tai sitkeäkin pihvi, joka työntekijän tulisi niellä. Tässä on tehtävänä antaa palaute vaikeastakin asiasta. Älä tapa ensimmäisen kerroksen hyvää ja myönteistä oloa aloittamalla kakkoskerrosta sanalla mutta. Käytä siis aina jos -sanaa.

3. Kolmas, alin kerros

• Mutta kaiken kaikkiaan työotteesi on tehokas ja tuloksia on syntynyt. Olen havainnut ne tyytyväisenä.
• Viimeisessä kerroksessa lievennät keskimmäisen kerroksen vaikeaa teemaa mutta -sanalla, kenties pahaa makuakin. Nyt näet työntekijän suorituksen kokonaisuutena, mikä on aina tärkeintä palautteessa. Näin hän pystyy syömään hyvällä ruokahalulla koko palautteen, koko hampurilaisen, mureine tai sitkeine pihveineen. Pyri olemaan aito. Älä kuitenkaan jätä palautetta antamatta, vaikka et aluksi pystyisikään aitouteen. Harjaannut siihen ajan myötä."

Lähde: Sihvonen, Arja. 1996. Miten ehkäisen työuupumuksen. Helsinki: Suomen mielenterveysseura, SMS-julkaisut.

"Kaikessa palautteessa on hyvä muistaa konkreettisuus: 

• Sen sijaan, että sanoo pelkästään yleisellä tasolla jotain positiivista ("Kiitos hyvästä ruuasta"), niin voi poimia esiin tietyn yksityiskohdan, johon erityisesti kiinnitti huomiota ("Tämä kastike sopi erinomaisen hyvin yhteen kalan kanssa").
• Tässä ei ole kysymys mistään teeskentelemisestä. Ei voi yleisellä tasolla pitää tarjotusts ruuasta, vaan tyytyväisyys tulee aina jostakin konkreettisesta kokemuksesta.
• Konkreettisten yksityiskohtien huomaaminen vaikuttaa hyvin voimakkaasti toiseen ihmiseen.
• Voit myös huomata, että tällä tavalla olet laittanut liikkeelle positiivisen kierteen.
• Tutkimusten mukaan myönteinen palaute toimii parhaiten suhteessa 3 : 1 eli kolme myönteistä palautetta yhden kriittisen tai ns. korjaavan palautteen kanssa. Hyvin usein suhde on valitettavasti päinvastoin."

Lähde: Dunderfelt, Tony. 2010. Ilon psykologia. Jyväskylä: PS-kustannus.


"Korjaavassa eli negatiivisessa palautteessa on erityisen tärkeäää, että se annetaan käyttäytymisestä ja tekemisestä, eikä persoonaan liittyvistä asioista."


Lähde: Katajainen, Antero, Lipponen, Krisse & Litovaara, Anneli. 2003. Voimavarat käyttöön. Duodecim. 

Näkökulman vaihtaminen ja erilaiset todellisuudet

Tavoitteet: Konkretisoida näkökulmien vaikutus todellisuudesta muodostettuihin kuviin ja tarinoihin
Ryhmän koko: Kaikenkokoiset ryhmät
Aika: Noin 5-10 minuuttia + purku keskustellen
Välineet: Tuoleja, tarkasteltavia asioita: ihmisiä, suurehkoja esineitä tms., kyniä ja paperia (kamera)

"Kun opetellaan vertaamaan ja yhdistämään todellisuudesta tehtyjä henkilökohtaisia malleja ja laadittuja tarinoita, saadaan enemmän tietoa todellisuudesta ja voidaan perustella, miksi toimitaan ja ajatellaan tietyllä tavalla.

Tämän asian konkretisoimiseksi sopii harjoitus, jossa istutaan piirissä, jonka keskellä on joko joku henkilö tai jokin isohko esine.

Jokainen kertoo pelkästään näköhavaintoonsa perustuen, miltä henkilö tai esine näyttää. Eri puolelta katsottuna se hahmottuu erilaiseksi."

Lähde: Mäkisalo-Ropponen, Merja. 2011. Vuorovaikutustaidot sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Sovellusvinkki: Tehtävä voidaan tehdä myös valokuvaus- tai piirrostehtävänä: osallistujia pyydetään etsimään vaikkapa seuraavaan kokoontumiskertaan mennessä henkilö, asia, esine tai ilmiö, joka näyttäytyy hyvin erilaisena eri näkökulmista käsin katsottuna. Löydöt esitellään valokuvien tai piirrosten avulla toisille ja niistä keskustellaan yhdessä.

 

Rooli päällä: roolien vangiksi jääminen näkyväksi

Tavoitteet: Havainnollistaa roolien vangiksi jäämisen vaikutuksia työyhteisön vuorovaikutukseen
Ryhmän koko: Kaikenkokoiset ryhmät
Aika: Noin 15 minuuttia + purku keskustellen
Välineet: Kyniä, maalarinteippiä, lappuja, hattuja, päähineitä tms. roolien merkitsemistä varten

"Tietyn roolin vangiksi jäämistä voidaan tehdä näkyväksi harjoituksella, jossa leikkimieliseen työpaikkakokoukseen osallistuvien otsaan liimataan maalarinteipillä tietty rooli (esim. hössöttäjä, kiukuttelija, asiantuntija, tasavallan presidentti, siivooja).

Henkilö itse ei tiedä, mitä hänen otsassaan lukee. Kokouksessa olevat yrittävät käyttäytyä omana itsenään, mutta muut suhtautuvat ko. henkilöön otsassa olevan roolin mukaisesti.

Harjoituksen jälkeen keskustellaan tuntemuksista."

Lähde: Mäkisalo-Ropponen, Merja. 2011. Vuorovaikutustaidot sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Sovellusvinkki:  Harjoitusta voidaan käyttää myös opiskelija- tai muussa ryhmässä havainnollistamaan sitä, miten herkästi näemme toiset ihmiset vain yhden roolin kautta. Otsaan liimattavan lapun tilalla voi olla myös esimerkiksi paperisuikaleesta rinkulaksi kiedottu "päähine", joita on helppo valmistaa etukäteen ja jakaa osallistujien päähän sekä käyttää uudelleen.  Harjoitus voidaan myös toistaa vaihtamalla rooleja ja keskustelemalla lopuksi siitä, miten erilaista kohtelua sai osakseen erilaisissa rooleissa.

Tyky/tyhy-päivän lämmittelyharjoitus

Tavoitteet: Tunnelman vapauttaminen, keskusteluyhteyden synnyttäminen, tutustuminen
Ryhmän koko: Noin 10+
Aika: Noin 10+ minuuttia
Välineet: Musiikkia, ei muita erityisiä välineitä

"Työyhteisöjen tyky (työkyky)-, tyhy (työhyvinvointi)- tai koulutuspäivinä olisi joskus hyvä keskustella muustakin kuin työasioista. Tällaisen päivän lämmittelynä voisi olla esimerkiksi seuraava harjoitus.

Liikutaan musiikin tahdissa, ja kun musiikki loppuu, ohjaaja antaa seuraavantyyppisiä tehtäviä:

1. Mene jonkun luo, jonka tunnet melko huonosti, ja keskustele hänen kanssaan kaksi minuuttia elämän pienistä nautinnoista.
2. Mene jonkun luo, jonka tunnet melko huonosti ja keskustele hänen kanssaan kaksi minuuttia työhön liittyvistä iloista.
3. Muodostakaa kolmen hengen ryhmiä ja kertokaa toisillenne ensimmäisestä työpäivästänne työyhteisön jäsenenä (aikaa yhteensä noin viisi minuuttia)."

Lähde: Mäkisalo-Ropponen, Merja. 2011. Vuorovaikutustaidot sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. 

Työn ilon omenapuu

"Työn ilon etsiminen voidaan aloittaa esimerkiksi laittamalla työpaikan seinälle iso omenapuu, johon kuukauden ajan jokainen työyhteisön jäsen tuo työn ilon omenia eli asioita, jotka ovat hyvin ja joista voi iloita työpaikalla."

Lähde: Mäkisalo-Ropponen, Merja. 2011. Vuorovaikutustaidot sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.


Sovellusvinkki: Samaan puuhun voi tuoda myös lehtiä tai kukkia, jotka voivat olla unelmia, haaveita ja muutostoiveita.

 

Tunne tunteesi

Tavoitteet: Omien tunteiden tunnistamisen ja nimeämisen harjoittelu

Ryhmän koko: Yksilöharjoitus, kaikenkokoiset ryhmät

Aika: Noin 15 minuuttia + tehtävän mahdollinen purku keskustellen

Välineet: Kynä ja paperia

"Omat tunteet on hyvä oppia tunnistamaan ja nimeämään. Kun tunnistaa omat tunteensa ja sen, mistä ne johtuvat, on helpompi hallita niitä.

Mieti jotain hyvin voimakasta kokemaasi tunnetta tietyssä tilanteessa ja vastaa itsellesi seuraaviin kysymyksiin (Laukka-Sinisalo 1994, Omaiset mielenterveystyön tukena 2004):

1. Mitä tapahtui juuri ennen kuin koit tämän tunteen?
2. Mitä tämä tunne sinulle kertoo? Jos tunne osaisi puhua Sinulle, mitä se sanoisi?
3. Jos tämä tunne on kasvi, mitä olet tehnyt, että olet saanut sen kasvamaan? Mikä ruokkii tunnettasi?
4. Milloin olet aikaisemmin tuntenut samoin? Onko tilanteissa jotain samankaltaisuutta?"

 Lähde: Laukka-Sinisalo, H. 1994. Tarina kahdesta sammakosta - eli kuinka löydät itsestäsi selviytyjän. Helsinki: Otava. JA Omaiset mielenterveystyön tukena ry. 2004. Tilaa ilolle. Hyvinvointiopas mielenterveyskuntoutujan omaiselle. Teoksessa Mäkisalo-Ropponen, Merja. 2011. Vuorovaikutustaidot sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.