Learning café

Tavoitteet: Kahvilassa ideoidaan uutta, jatketaan toisten ideoita ja kyseenalaistetaan itsestäänselvyyksiä rakentavassa hengessä.

"Luokka muutetaan kahvilaksi muodostaen pöydistä pieniä ryhmiä. Pöydille laitetaan valkoiset kertakäyttölakanat tai isoja papereita. Niille kehitellään, kirjoitetaan ja piirretään.

Isännät ja emännät vauhdittavat keskusteluja: Opettaja antaa aiheet kullekin pöydälle. Jokaisessa pöydässä on isäntä tai emäntä vauhdittamassa keskusteluja ja tekemässä yhteenvetoja. Muut pöytäseurueen jäsenet toimivat tiedon siirtäjinä. Opiskelijat kiertävät kussakin pöydässä vuorotellen. Kun kello soi, vaihdetaan pöytää. Pöydän isäntä tai emäntä pysyy pöydässä ja vauhdittaa uusia keskustelijoita. Yhteen keskusteluun on aikaa 15–30 minuuttia.

 

 Aiheena voi olla esimerkiksi oppilaitoksen savuttomuus ja eri pöydissä:

• Mitä välituntitekemistä tupakoinnin tilalle
• Miten opiskelijat voivat tukea muita tupakoimattomuuteen
• Opettajien ja muun henkilökunnan rooli ja tuki savuttomuudelle
• Miten oppilaitoksessa voidaan tukea tupakoinnin lopettamista
• Savuttoman koulun säännöt
• Tupakoimattomuutta edistävä kampanja/teemapäivä kouluun"

Lähde: http://www.tyokalupakki.net/pages/index.php?id=117&pid=11

Erilaisia tapoja jakaa ryhmiin

Tavoitteet: muodostaa pareja tai ryhmiä siten, että koko ryhmän ryhmäytyminen ja ryhmän jäsenten tutustuminen toisiinsa toteutuu. Näitä keinoja käytettäessä kukaan ei jää ilman paria tai löydä paikkaansa mistään ryhmästä eli ei jää ulkopuoliseksi.

Yhdyssanan osien mukaan

Tarvitaan esimerkiksi laput: hedelmä, salaatti, jäätelö, kioski, raitio, vaunu, linja, auto,

purje, vene, huuto, kauppa, kuutamo, uinti, tennis, maila, paistin, pannu, ripsi, väri, aurinko,

tuoli tai mitä yhdyssanoja haluatkaan käyttää.

Jokaiselle ryhmän jäsenelle jaetaan lappu, jossa on yhdyssanan osa. Ryhmän jäsenten tulee löytää itselleen pari eli omaan yhdyssanan osaan sopiva toinen puoli. 

 

Pituusjärjestyksen mukaan

Muodostetaan jono pituusjärjestyksen mukaan. Ohjaaja pyytää tekemään parit niin, että

a) parit ovat mahdollisimman samanpituisia muiden parien kanssa. Näin pisin ja lyhyin

muodostavat parin, toiseksi pisin ja toiseksi lyhyin muodostavat parin, jne.

b) parin jäsenet ovat mahdollisimman samanpituisia keskenään. Näin kaksi pisintä

muodostaa parin, kaksi pienintä muodostaa parin, jne.

 

Syntymäpäivien järjestyksen mukaan

Muodostetaan jono syntymäpäivän(ei vuosilukua) järjestyksen mukaan. Ohjaaja pyytää

tekemään parit niin, että

a) parit viettävät syntymäpäiviään keskimäärin mahdollisimman samaan aikaan muiden

parien kanssa. Näin ensin syntymäpäiviään ja viimeksi syntymäpäiviään viettävä

muodostavat parin, toisena ja toiseksi viimeisenä syntymäpäiviään viettävät muodostavat

parin, jne.

b) parin jäsenet viettävät syntymäpäiviä mahdollisimman samanaikaisesti. Näin kaksi

ensimmäisenä syntymäpäiviään viettävät muodostavat parin, jne.

 

Ystävien etsiminen tervehdyksen avulla

Ohjaaja on tehnyt valmiiksi lappuja, joihin on kirjoitettu tervehdyksiä eri kielillä. Lappuja on

aina kaksi samanlaista. Jokainen leikkijä saa oman lapun. Tämän jälkeen he lähtevät

etsimään pariaan toistamalla omaa tervehdystään.

 

Värilappujen mukaan

Ohjaaja varaa riittävästi erivärisiä lappuja (väreinä voi käyttää myös värikyniä tai tusseja)

kaksi kappaletta kutakin väriä. Ryhmän jäsenet valitsevat silmät kiinni itselleen värilapun.

Samanväriset muodostavat parin.

 

Narujen päiden avulla

Ohjaaja varaa itselleen tarvittavan määrän noin metrin mittaisia naruja. Hän ottaa kiinni

narujen keskeltä, jolloin narujen päät jäävät roikkumaan. Kukin ottaa narun päästä kiinni.

Kun kaikki ovat ottaneet narun päästä kiinni, ohjaaja irrottaa narut. Samassa narussa kiinni

olevat muodostavat parin.

 

 Lähde: http://www.mastohjaus.fi/pdf/Ryhmayttamisopas.pdf

Sydänleikki

Tavoitteet: Itsetunnon vahvistaminen, myönteisen palautteen antaminen

"Jokaiselle annetaan paksusta paperista tai pahvista tehty sydän ja hakaneula, jonka he kiinnittävät toisen selkään. Jokainen kirjoittaa kunkin sydämeen toisesta jotain myönteistä tai jonkin asian, jonka on oppinut tältä. Kun kaikki ovat kirjoittaneet, jokainen lukee itsekseen omaan sydämeen kirjoitetut asiat."

Lähde: http://www.mll.fi/nuortennetti/tukarit/leikkiasema/rauhoittavat_leikit_ja_lopetusle/

Pyydän viereeni

Tavoitteet: Loppuharjoituksen tehtävänä on auttaa ryhmää käsittelemään ryhmän päättymisestä syntyviä emotionaalisia reaktioita. 

"Pyydä osallistujia rinkiin seisomaan. Heiluta oikeaa kättäsi ja pyydä kaikki tekemään näin myös. Tämä siksi, että jokainen harjoituksen aikana muistaa toimia tyhjän paikan tullen. Sano: "Vieressäni (eli oikealla puolella) on tyhjä paikka, ja pyydän sinne XX, koska hän on XXX". Eli tarkoitus on pyytää viereen joku ja perustella positiivisesti miksi näin. Pidä huoli että harjoitusta tehdään niin kauan, että jokainen pääsisi vaihtamaan jonkun viereen. Tai ainakin pyytämään viereensä jonkun." 

Lähde: http://www.verkkohaltuun.fi/vinkkeja_ja_valineita/kouluttajan_abc/toiminnallisia_harjoituksia

Plussat ja miinukset

Tavoitteet: Oppia itsetuntemusta ja muiden tuntemista sekä löytämään itsestä vahvuuksia ja kehittämisen paikkoja. Lisäksi se auttaa määrittelemään ryhmän tavoitteita ja hyväksymään erilaisuutta.

Ryhmän koko:  5 - 30 henkilöä, yli 12 -v.

Välineet: paperia, kyniä, maalarinteippiä tai sinitarraa

 

"Jokainen piirtää keskelle paperia tikku-ukon tai akan. Sitten paperi jaetaan kahtia positiivisiin (+) ja negatiivisiin (-) puoliin. Jokainen kirjoittaa itsestään, omista luonteenpiirteistään, tavoistaan jne. kolme hyvää ja kolme huonoa asiaa. Paperit käydään yhdessä läpi ja kootaan taulu, josta näkyvät koko ryhmän voimat ja vahvistettavat alueet. Näin saadaan selville, mitä voimia ja heikkouksia ryhmässä on. Löytyykö toiselta jotain, mitä toisella ei ole? Mitä voisi muilta oppia?"

Lähde: http://www.valtikka.fi/ohjaajille/menetelmapankki/menetelmia-ja-harjoitteita/plussat-ja-miinukset

Tuplatiimitekniikka

Tavoitteet:  Menetelmä on tarkoitettu erityisesti avoimien ongelmien ratkaisuun ja vaihtoehtojen ja ratkaisumallien karsimiseen työskentelyn kuluessa. Avoimilla ongelmilla tarkoitetaan ratkaisua vaativia tilanteita, joihin ei välttämättä ole yhtä oikeaa vastausta. Keskeistä ratkaisemisessa on osallistujien näkökulmien esiin saaminen, niistä keskusteleminen ja vaihtoehtoisten ideoiden yhteensovittaminen. 

"Vetäjänä auta ryhmää määrittelemään käsiteltävä ongelma tai aihe. Pyydä jokaista miettimään annettua aihetta yksin ja kirjoittamaan paperille 5-10 ehdotusta, ajatusta tai ideaa. 

Valitaan parit tai pienryhmät. Pyydä pareja/pienryhmiä tutustumaan toistensa ehdotuksiin ja valitsemaan niistä keskustellen 4- 5 parasta ehdotusta. Parien ehdotukset viedään seinälle allekkain ryhmän ehdotukset asettaen. Pyydä pareja esittelemään lyhyesti ehdotuksensa. Niistä ei keskustella vielä tässä vaiheessa. Varsinkaan kritiikkiä tehdyistä ehdotuksista ei pidä sallia. 

Pyydä pareja keskustelemaan keskenään seinälle kiinnitetyistä ehdotuksista ja valitsemaan niistä viisi parasta (esim. tussiäänestyksellä = vedetään viiva valittuun lappuun). Hyvä keino on edellyttää osallistujilta ristiin äänestystä eli että ryhmä saa viidestä äänestään käyttää korkeintaan yhden oman ryhmän ehdotuksen kannattamiseen, muiden äänien on mentävä toisten ryhmien ehdotuksien kannatukseksi. 

Eniten ääniä saaneet valitaan jatkoon. Poista muut laput seinältä. Ryhmittele jäljelle jääneet laput aihepiireittäin ryhmän avustuksella. Näistä keskustellaan ja tarvittaessa äänestetään uudelleen, jos valittujen ehdotusten määrää on supistettava. 

Auta ryhmää muodostamaan seinälle syntyvien ryhmien avulla konkreettinen toimenpidesuunnitelma." 

Lähde: http://www2.amk.fi/mater/viestinta_ja_media/ryhmatyotaidot/files/ideointimenetelmia/tuplatiimi.htm

Aivoriihi

Tavoitteet: Kannustaa aktiiviseen osallistumiseen ja innostaa luovaan ajatteluun.

Kesto: 45 min
 
Ryhmän koko: 10 +
 
Ikäsuositus: 12 +

 

"Valitaan ongelmatilanne, jolle on olemassa useita ratkaisumahdollisuuksia. Tilanne esitellään ryhmälle, ja kaikki ratkaisuehdotukset kootaan fläppi- tai liitutaululle. Kaikki vastaukset kirjataan sellaisenaan selityksiä vaatimatta, eikä niitä arvioida tai arvostella. Tavoitteena on, että ideat ja mielipiteet saavat virrata vapaasti.
Vastaukset ryhmitellään, ja ne hyväksytään tai hylätään yhteisen keskustelun jälkeen. Lopuksi ryhmä ratkaisee ongelman.  Menetelmä sopii sekä teoreettisten että käytännön ongelmien käsittelyyn."

Lähde: http://abc.rauhankasvatus.fi/?q=node/43

Aurinkopalaute

Tavoitteet: Myönteisen palautteen antaminen ja vastaanottaminen

"Kullekin ryhmäläiselle annetaan oma keltainen A4-paperiarkki ja kynä. Keskelle paperia
piirretään iso aurinko, jossa on yhtä monta sakaraa kuin ryhmään osallistujia,
ohjaajat mukaan lukien. Keskelle aurinkoa kirjoitetaan oma nimi. Auringot pannaan
kiertämään ja kukin kirjoittaa yhden myönteisen asian kyseessä olevasta henkilöstä
hänen aurinkonsa yhdelle säteelle. 

Kun kaikki auringot ovat palanneet omistajilleen, kukin saa rauhassa tutustua omiin myönteisiin puoliinsa. Lopuksi keskustellaan siitä, miltä tuntui saada myönteistä palautetta. Tuliko itselle yllättäviä piirteitä esiin?"

Lähde: http://www.mielenterveysseura.fi/files/69/keinot_kayttoon_arjen_areenoilla.pdf

Toiminnan portaat

Tavoite: Ideoiden kehittely eteenpäin ja etsiä ratkaisuja mahdollisiin ongelmakohtiin. 

Aika: 60-120 min

Ohjaajat jakavat osallistujat pienryhmiin ja antavat jokaiselle ryhmälle paperin, johon on piirretty toiminnan portaat. Portaiden yläpää edustaa sitä tavoitetta, johon toiminnassa pyritään. Osallistujat ovat tehtävän tekohetkellä portaiden alapäässä. Mitä konkreettisia askelia tarvitaan, jotta tavoitettaisiin toiminnan päämäärä? Pienryhmissä mietitään askelia ja tekoja, jotka johtavat toivottuun päämäärään ja ne kirjataan paperin portaisiin. Lopuksi ryhmät kokoontuvat yhteen ja kunkin ryhmän ideapaperit esitetään muille.

Lähde: http://www.mll.fi/@Bin/39226/Nuorten_osallistava_koulutus.pdf

Porinaryhmä keskustelun herättäjänä

Tavoitteet: Keskeistä, että jokainen osallistuja voi olla aktiivinen ja miettiä sekä esittää omia ajatuksiaan.

Ryhmän koko: Ei rajoituksia vaan sopii käytettäväksi jopa satojen osallistujien ryhmissä.

Välineet: Tilaa sijoittua pieniin ryhmiin, myös penkit voidaan sijoittaa valmiiksi ryppäisiin.

Aika: Porinaryhmän keskusteluaika 2-10 minuuttia.

”Lyhyt keskusteluhetki pienissä ryhmissä tai pareittain.  Aiheena voi esimerkiksi olla pohdinta siitä, mitä on hyvä koulutus, millaista on hyvä paikallistoiminta, mitkä ovat hyviä yhteiskunnallisia arvojamme.

Aluksi on tärkeää tuoda esiin mistä poristaan ja mikä on keskustelun tavoite.

Vaihe 1. Ryhmä jakautuu pienryhmiin tai pareihin.

Vaihe 2. Yhteinen aihe käsitellään koko ryhmän kanssa, kommentoidaan sekä kysellään asiasta.”

Lähde: http://www.ksl.fi/images/osallistavatmenetelmat.pdf

Minuuttikierros

Tavoitteet: Antaa kaikille ryhmäläisille tasaveroinen mahdollisuus esittää oma ajatuksensa. Sen avulla voidaan aktivoida passiivisia ja rikkoa ryhmän valtasuhteita. Menetelmällä saa nopeasti esiin ryhmässä olevaa tietämystä. Kaikki kuulevat toistensa ajatukset ja eri näkökulmat tulevat huomioiduksi.

Ryhmän koko: 3-12

Välineet: sekuntikello tai tiimalasi minuutin mittaamiseen. 

 ”Minuuttikierroksen kulku

1) Jokaisella kokouksen osallistujalla on tasan yksi minuutti aikaa ilmaista näkemyksensä käsiteltävään asiaan. a. Toisen minuuttia ei saa keskeyttää eikä kommentoida. b. Minuutista pidetään tarkasti kiinni (minuutti mitataan kellolla tai tiimalasilla). c. Minuutin voi olla myös hiljaa. 2) Kierrätä kelloa ryhmässä siten, että edellinen puhuja katsoo ajan kellosta. 3) Puheenvuoro vaihtuu, kun kello siirtyy seuraavalle.

Menetelmää voi jalostaa ja muokata tarpeiden ja tilanteiden mukaan. Pienellä ryhmällä voidaan tehdä kaksi kierrosta peräkkäin. Puheenvuoron pituutta voidaan myös tarvittaessa tiivistää tai pidentää (esim. 30 sekuntia tai 2 minuuttia). Menetelmää voi myös yhdistää muihin menetelmiin. Menetelmää voidaan käyttää fiilis- tai palautekierroksen käymiseen tilaisuuksissa sekä kuulumisten kertomiseen ryhmän rutiinikokouksissa.

Lisätietoja: Menetelmä lisää ryhmään myös keskinäistä luottamusta ja erilaisuuden arvostamista. Lisäksi minuuttikierros luo rutiinia ja ja ryhmäyttää, sillä parhaillaan minuuttikierroksista tulee tapa työskennellä, jolloin tiimalaseja tai muitakaan kelloja ei enää tarvita.”

Lähde: https://www.innokyla.fi/web/malli116572

Ryhmäkeskustelu

Tavoitteet: Keskustelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen; erityisesti toisen kuunteleminen ja keskustelun ylläpitämisen taito. Harjoitus auttaa sellaisia lapsia ja nuoria, joilla on vaikeuksia keskittyä kuuntelemaan ja sellaisia, joilla on vaikeuksia keskustelun avaamisessa ja ylläpitämisessä.

Ryhmän koko: 5 - 25, yli 7 – v.

”Harjoitus voidaan toteuttaa säännöllisin väliajoin luokassa tai missä tahansa ryhmässä. Ryhmä asettuu tuolipiiriin ja ohjaaja antaa keskustelun aiheen, esimerkiksi: mitä tein viime kesänä, mistä harrastuksesta pidän, mikä minua jännittää eniten, mikä on perheessäni hassuinta, kamalinta, mistä unelmoin jne. Aluksi valitaan jokin turvallinen aihe, myöhemmin voidaan ottaa vaativampia keskustelun aiheita. Joku ryhmän jäsen aloittaa kertomalla yhdellä lauseella, mitä tein viime kesänä. Tämän jälkeen muut saavat kysellä häneltä aiheesta lisää. Näin edetään kunnes kaikki ovat saaneet vuorollaan kertoa oman tarinansa muiden esittäessä kysymyksiä. Ohjaajan tehtävänä on seurata lähinnä sivusta keskustelua ja puuttua tilanteeseen ainoastaan tarvittaessa.”

Lähde: http://www.valtikka.fi/ohjaajille/menetelmapankki/menetelmia-ja-harjoitteita/ryhmakeskustelu

Ihmissuhdepuu

Tavoitteet: Harjoitus auttaa näkemään, että jokaisen ympärillä on paljon ihmisiä ja jokainen on

tekemisissä monen kanssa. Se auttaa näkemään, että kontakteja on sekä toisiin nuoriin että

aikuisiin.

Tarvikkeet: Paperia ja kyniä.

"Harjoitus aloitetaan sillä, että jokainen pohtii rauhassa itsekseen niitä ihmisiä, joiden kanssa on tekemisissä. Keitä tapaan päivittäin, keitä viikoittain, keitä harvemmin? Harjoituksen yhteydessä voi myös miettiä satunnaisesti viimeisen viikon aikana kohdattuja ihmisiä, hammaslääkäri, bussikuski… 

Tämän jälkeen jokainen oppilas piirtää omista ihmissuhteistaan ihmissuhdepuun, johon hän piirtää itsensä puun rungoksi. Harjoituksen yhteydessä mietitään, ketkä ovat läheisempiä ja kirjataan heidät lähemmäs runkoa. Harjoitus voidaan purkaa keskustelemalla, mikä tekee ihmisestä läheisen, miksi joku kirjataan lähemmäs ja toinen kauemmas. Puun sijaan voidaan myös piirtää esim. hämähäkin seitti ja ihmiset lähemmäs tai kauemmas seitin keskustasta sen mukaan, miten läheisiä he ovat.

Kun jokainen osallistuja on saanut kaikki ihmiset lisättyä paperiinsa, ryhdytään täyttämään ohjaajan

taululle tekemään puuhun tai seittiin yhtä ryhmän yhteistä verkostoa. Osallistujat voivat kertoa, keitä

ihmisiä ovat viikon aikana tavanneet. Yhteiseen malliin ne voidaan nimetä yläotsikoittain, esimerkiksi

opettajat, vanhemmat, kaverit.

Kun yhteinen verkkomalli on valmis, keskustellaan siitä, kuinka paljon meillä todellisuudessa on ihmisiä lähellämme. Osa kohtaamisista on merkittävämpiä kuin toiset, osa pidempiä ja osa lyhyempiä.

Yksinäiseksi itsensä kokeva ihminen ei usein hahmota kaikkia niitä myönteisiä kontakteja, joita jokaiselle kertyy. Joku voi tuntea, ettei kukaan välitä hänestä. Verkostosta kuitenkin huomaa, että on paljon ihmisiä, jotka ovat olemassa juuri Sinua varten.

Harjoituksen yhteydessä voidaan myös keskustella yleisellä tasolla tai pienissä ryhmissä tärkeistä ihmisistä ja eritoten tärkeistä aikuisista ja heidän roolistaan. Omien vanhempien ohella opettaja, nuorisotyöntekijä, kummitäti tai -setä, naapuri jne. voivat olla nuoren tärkeitä aikuisia. Nuorilla on tarve keskustella omista arvoistaan, arvostuksistaan ja näkemyksistään. On tärkeää, että jokaisella nuorella on aikuinen, jonka kanssa keskustella näistä asioista. Kuka on elämäni tärkein ihminen? Kuinka kauan olen tuntenut hänet? Mitä tunnen, kun olen hänen kanssaan? Miksi hän on minulle tärkeä? Mitkä ovat kolme asiaa, joita teen hänen kanssaan?

Harjoitus osoittaa myös, kuinka merkittäviä sosiaaliset taidot ovat. Sitä miellyttävämpiä kohtaamiset

ovat, mitä paremmin meillä on vuorovaikutustaidot hallussa. Tämä harjoitus on hedelmällinen myös,

jos harjoitusta ohjaava aikuinen täyttää oman puunsa tai seittinsä. Tämän jälkeen voidaan verrata ohjaajan ja nuorten verkostoa. Miten kontaktit poikkeavat toisistaan? Osallistujat voivat hahmotella

myös tulevaisuuden verkkoaan: keitä ihmisiä heillä on lähitulevaisuudessakin seitissään?

http://www.mentalhealthpromotion.net/resources/m-oon-jees.pdf

Poikkeuksien löytäminen -harjoitus

Tavoitteet: Myönteisten poikkeuksien hyväksikäyttäminen toiminnan ja vuorovaikutuksen kehittämisessä

Ryhmän koko: Yksilöharjoitus, kaikenkokoiset ryhmät

Aika: +15 minuuttia

Välineet: Kynä ja paperia

"Ajattele henkilöä, jonka käyttäytyminen on sinulle tällä hetkellä pulmallista.

• Tee lista niistä tilanteista, joissa kyseinen henkilö ei käyttäydy häiritsevästi.
• Yritä keksiä, mitä eroja ongelmallisissa ja toimivissa tilanteissa on. Pienikin eroavuus saattaa olla tärkeä.
• Tee lista niistä toiminnoista, ominaisuuksista, luonteenpiirteistä, joita et halua tässä henkilössä muuttaa.
• Yritä keksiä, mitä sellaista teet jo nyt, mikä suhteessa kyseiseen henkilöön toimii. Miten itse olet erilainen ongelmattomissa tilanteissa?
• Edistääksesi jo nyt toimivaa käyttäytymistä tee suunnitelma, jonka perustana on tieto olemassa olevista poikkeuksista."

Lähde: Molnar, Alex & Lindquist, Barbara. Suom. Tapio Malinen. 1994. Tavoitteena työrauha. Helsinki: WSOY.

Uudelleenmääritys-harjoitus

Tavoitteet: Myönteisen uudelleenmäärittelyn hyväksikäyttäminen toiminnan ja vuorovaikutuksen kehittämisessä

Ryhmän koko: Yksilöharjoitus, kaikenkokoiset ryhmät

Aika: +15 minuuttia

Välineet: Kynä ja paperia


"Ajattele jotakin työssäsi tällä hetkellä ilmenevää todellista ongelmaa.

• Kuvaa mahdollisimman konkreettisesti (käyttäytymisen termein), mitä ongelmatilanteessa tapahtuu. Kuka tekee ja mitä? Keitä muita tilanteessa on osallisina?
• Miten tavallisesti reagoit ja mikä on tavanomainen lopputulos?
• Miten selität, miksi henkilö käyttäytyy tällä tavalla?
• Mitä vaihtoehtoisia (myönteisiä) selityksiä kyseiselle käyttäytymiselle voisi olla?
• Miten - käyttäen hyväksesi jotain näistä myönteisistä selityksistä - reagoisit eri lailla? Mitä voisit sen perustalta sanoa tai tehdä?" 
 

 Lähde: Molnar, Alex & Lindquist, Barbara. Suom. Tapio Malinen. 1994. Tavoitteena työrauha. Helsinki: WSOY.

Pohdittavaa "uusista taudeista" kärsiville

Tavoitteet: Pohtia "uusien tautien" ilmenemistä ja torjumista omassa elämässä

Ryhmän koko: Yksilöharjoitus, kaikenkokoiset ryhmät

Aika: +15 minuuttia

Välineet: Ei erityisiä välineitä


Ilonpuutostauti - oireina ärtyneisyys, aggressiivisuus, kärsimättömyys ja vihamielisyys

• Ilo vahvistaa puolustusjärjestelmäämme ja toimii "yhteiselon voiteluaineena", huumori aktivoi aivoja

• Pohdi:
• Miksi elän?
• Mikä on tärkeintä elämässäni?
• Milloin on paras hetki toteuttaa sitä?
• Miten tämä päivä on ollut iloksi itselleni ja muille?

• Mieti:
• M inkälaisilla kasvonilmeillä yleensä liikut?
• Mistä saisit sopivasti ilon ja naurun lisätartuntaa?
• Miten voit piristää ympäristöäsi?

• Tunteiden jäljittely aiheuttaa ja vahvistaa tunteita: harjoittele peilin edessä kynä hampaiden välissä

 

Kiiresairaus - oireina tuloksen ja laadun kärsiminen, virheet, työtapaturmat, stressi, uupumus, sairastaminen, yhteistyön heikkeneminen, kehittämisen ja uudistumisen unohtuminen, luovan ajattelun heikkeneminen
 

•  'Elä nopeammin niin elämäsi loppuu pikaisemmin.'
• 'Tarkistitpa oliiveja miten usein tahansa, ne eivät kypsy nopeammin.'

• Kun on liian kiire kiivetä tehokkuuden tikkaita askel kerrallaan aina vaan ylöspäin ei ehditä miettimään, nojaavatko tikkaat oikeaan seinään

•  Pohdi:
• Mistä merkeistä sinä tunnistat alkavan stressin?
• Mitä sinun on silloin hyvä tehdä?

• Voimme myös itse vaikuttaa kiireeseemme
• Voimme yhtä hyvin kuvitella meillä olevan paljon aikaa kuin ahdistua ajan vähyydestä (kumpikaan ei ole sen enempää väärin)
• Kiire ei vain tapahdu meille - se tehdään valinnoilla 

 

Infoähky - oireina liiallinen tiedon hamuaminen ja valitsemisen vaikeus sekä tästä seuraava ahdistuksen tunne

• Nyt jos koskaan on entistä tärkeämpää tunnistaa tarpeellinen ja luotettava tieto informaatiomassasta
• Aivomme tarvitsevat aikaa ja lepoa, jotta informaatio voi muuttua merkitykselliseksi tiedoksi
• Unen aikana tiedonsirpaleet saavat mahdollisuuden asettua ja suhteutua olemassaoleviin merkitysrakenteisiin

• Hiljaisuus on lääke informaatiomelun aikaansaamaan ähkyyn

• Ole aktiivinen ja aloitteellinen ottaessasi tilanteen haltuun:
• Mieti, ovatko kaikki seuraamasi lehdet tarpeellisia?
• Mikä on sinulle tärkeintä informaatiota, johon kannattaa keskittyä?
• Mistä osasta informaatiotulvaa voisit karsia?
• Mitkä viestimet (kirjat, lehdet, radio, TV, internet) palvelevat sinua parhaiten? Mistä niistä voisit luopua joksikin aikaa?

 

Univelka - oireina  heikkenemistä uuden oppimisen, muistin, valppauden, luovuuden, sopeutumiskyvyn ja ajattelukyvyn alueilla

• Uni on toimintakykymme peruspilareita - älä laimilyö sitä!

•  Pohdi omaa unen määrääsi:
• "Tasapainoisen elämän kurssilla (AK) Ville pyysi innokkaasti puheenvuoroa, kun kävimme läpi erilaisia tapoja huolehtia itsestään. Hän kertoi tehneensä elämänsä tärkeimmän ja ratkaisevimman oivalluksen, joka on vaikuttanut hänen elämäänsä radikaalisti. Ryhmä odotti korvat höröllä selitystä ihmeeseen: Ville oli alkanut mennä iltaisin nukkumaan 1-2 tuntia aikaisemmin kuin ennen! Tällä oli ollut huomattava positiivinen vaikutus hänen energiaansa, mielialaansa, elämänasenteeseensa ja moniin muihin asioihin." 

 

Hullutteluvajaus - oireina iloa ja energiaa tuovien asioiden unohtuminen ja korvautuminen kiireellä, tehokkuusajattelulla, aikapulalla ja univelalla

•  Hulluttele, irrottele - mitä se sinulle voisi tarkoittaa?

 

Kulttuurivajaus - suurentaa riskiä sairauden kokemukseen

• Kulttuurin suotuisa yhteys terveydentilaan ilmaantuu nopeatsti, mutta se myös katoaa nopeasti positiiviseksi koettujen harrastusten jäädessä pois

Lähde: Katajainen, Antero, Lipponen, Krisse & Litovaara, Anneli. 2003. Voimavarat käyttöön. Duodecim.

Muksuopin 15 askelta - opiksi aikuisillekin

" 1. ASKEL: Ongelmat käännetään taidoiksi.
Selvitetään, mikä taito lapsen pitää opetella, jotta hän pääsee ongelmastaan.

2. ASKEL: Taidosta sovitaan.
Lapsen kanssa keskustellaan ja sovitaan siitä, minkä taidon hän opettelee.

3. ASKEL: Taidon hyödyt kartoitetaan.
Lasta autetaan näkemään, mitä kaikkea hyötyä siitä on, että hän oppii taidon.

4. ASKEL: Taito nimetään.
Lasta pyydetään keksimään taidolleen hauska nimi.

5. ASKEL: Valitaan voimaolento.
Lasta pyydetään valitsemaan itselleen voimaolento.

6. ASKEL: Pyydetään kannustajia.
Lasta autetaan hankkimaan itselleen joukko kannustajia.

7. ASKEL: Valetaan onnistumisen uskoa.
Vahvistetaan lapsen uskoa siihen, että hän onnistuu oppimaan taidon.

8. ASKEL: Suunnitellaan juhlistamista.
Lapsen kanssa suunnitellaan etukäteen, miten taidon oppimista juhlistetaan.

9. ASKEL: Taito näytetään.
Lasta pyydetään kertomaan ja näyttämään, miten hän toimii käytännössä hallitessaan taidon.

10. ASKEL: Taito julkistetaan.
Taidon harjoittelemisesta kerrotaan lasta lähellä oleville ihmisille.

11. ASKEL: Taitoa harjoitellaan.
Lapsen kanssa sovitaan, miten hän harjoittelee taitoaan.

12. ASKEL: Sovitaan, miten taidosta muistutetaan.
Lasta pyydetään sanomaan, miten hän haluaa itseään muistutettavan, jos hän unohtaa taitonsa.

13. ASKEL: Juhlistetaan oppimista.
Kun lapsi on oppinut taitonsa, hänen oppimistaan juhlistetaan ja hän saa kiittää kaikkia niitä, jotka auttoivat häntä oppimaan taitonsa.

14. ASKEL: Lapsi saa opettaa taidon muillekin.
Lapselle tarjotaan mahdollisuus opettaa oppimansa taito eteenpäin.

15. ASKEL: Sovitaan seuraavasta taidosta.
Lapsen kanssa sovitaan siitä, minkä taidon hän opettelee seuraavaksi."


Lähde: Furman, Ben. 2003. Muksuoppi. Ratkaisun avaimet lasten ongelmiin. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Lisätietoa: http://www.benfurman.com/

"Palaute hampurilaiseen tapaan": kokonaisuus ja yksityiskohdat tasapainossa

1. "Ensimmäinen, päällimmäinen kerros

• Olet tehnyt työsi erittäin hyvin. Olen siihen oikein tyytyväinen.
• Aloita palaute aina myönteisellä lausumalla. Tee se aidosti ja lämpimästi.

2. Toinen, keskimmäinen kerros

• Jos kuitenkin haluaisit kehittyä vielä paremmaksi, niin se, missä voisit jonkin verran parantaa suoritustasi, on...
• Tässä kerroksessa voi olla murea tai sitkeäkin pihvi, joka työntekijän tulisi niellä. Tässä on tehtävänä antaa palaute vaikeastakin asiasta. Älä tapa ensimmäisen kerroksen hyvää ja myönteistä oloa aloittamalla kakkoskerrosta sanalla mutta. Käytä siis aina jos -sanaa.

3. Kolmas, alin kerros

• Mutta kaiken kaikkiaan työotteesi on tehokas ja tuloksia on syntynyt. Olen havainnut ne tyytyväisenä.
• Viimeisessä kerroksessa lievennät keskimmäisen kerroksen vaikeaa teemaa mutta -sanalla, kenties pahaa makuakin. Nyt näet työntekijän suorituksen kokonaisuutena, mikä on aina tärkeintä palautteessa. Näin hän pystyy syömään hyvällä ruokahalulla koko palautteen, koko hampurilaisen, mureine tai sitkeine pihveineen. Pyri olemaan aito. Älä kuitenkaan jätä palautetta antamatta, vaikka et aluksi pystyisikään aitouteen. Harjaannut siihen ajan myötä."

Lähde: Sihvonen, Arja. 1996. Miten ehkäisen työuupumuksen. Helsinki: Suomen mielenterveysseura, SMS-julkaisut.

"Kaikessa palautteessa on hyvä muistaa konkreettisuus: 

• Sen sijaan, että sanoo pelkästään yleisellä tasolla jotain positiivista ("Kiitos hyvästä ruuasta"), niin voi poimia esiin tietyn yksityiskohdan, johon erityisesti kiinnitti huomiota ("Tämä kastike sopi erinomaisen hyvin yhteen kalan kanssa").
• Tässä ei ole kysymys mistään teeskentelemisestä. Ei voi yleisellä tasolla pitää tarjotusts ruuasta, vaan tyytyväisyys tulee aina jostakin konkreettisesta kokemuksesta.
• Konkreettisten yksityiskohtien huomaaminen vaikuttaa hyvin voimakkaasti toiseen ihmiseen.
• Voit myös huomata, että tällä tavalla olet laittanut liikkeelle positiivisen kierteen.
• Tutkimusten mukaan myönteinen palaute toimii parhaiten suhteessa 3 : 1 eli kolme myönteistä palautetta yhden kriittisen tai ns. korjaavan palautteen kanssa. Hyvin usein suhde on valitettavasti päinvastoin."

Lähde: Dunderfelt, Tony. 2010. Ilon psykologia. Jyväskylä: PS-kustannus.


"Korjaavassa eli negatiivisessa palautteessa on erityisen tärkeäää, että se annetaan käyttäytymisestä ja tekemisestä, eikä persoonaan liittyvistä asioista."


Lähde: Katajainen, Antero, Lipponen, Krisse & Litovaara, Anneli. 2003. Voimavarat käyttöön. Duodecim. 

Näkökulman vaihtaminen ja erilaiset todellisuudet

Tavoitteet: Konkretisoida näkökulmien vaikutus todellisuudesta muodostettuihin kuviin ja tarinoihin
Ryhmän koko: Kaikenkokoiset ryhmät
Aika: Noin 5-10 minuuttia + purku keskustellen
Välineet: Tuoleja, tarkasteltavia asioita: ihmisiä, suurehkoja esineitä tms., kyniä ja paperia (kamera)

"Kun opetellaan vertaamaan ja yhdistämään todellisuudesta tehtyjä henkilökohtaisia malleja ja laadittuja tarinoita, saadaan enemmän tietoa todellisuudesta ja voidaan perustella, miksi toimitaan ja ajatellaan tietyllä tavalla.

Tämän asian konkretisoimiseksi sopii harjoitus, jossa istutaan piirissä, jonka keskellä on joko joku henkilö tai jokin isohko esine.

Jokainen kertoo pelkästään näköhavaintoonsa perustuen, miltä henkilö tai esine näyttää. Eri puolelta katsottuna se hahmottuu erilaiseksi."

Lähde: Mäkisalo-Ropponen, Merja. 2011. Vuorovaikutustaidot sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Sovellusvinkki: Tehtävä voidaan tehdä myös valokuvaus- tai piirrostehtävänä: osallistujia pyydetään etsimään vaikkapa seuraavaan kokoontumiskertaan mennessä henkilö, asia, esine tai ilmiö, joka näyttäytyy hyvin erilaisena eri näkökulmista käsin katsottuna. Löydöt esitellään valokuvien tai piirrosten avulla toisille ja niistä keskustellaan yhdessä.