Myönteisen vuorovaikutuksen työkalupakki: Positiivinen psykologia

Positiivinen psykologia keskittyy tutkimaan ihmisen vahvuuksia, keinoja edistää ihmisen hyvinvointia ja kykyä selviytyä ongelmista. ”Positiivisen psykologian kiinnostuksen aiheita ovat:

Mitä on hyvä elämä ja miten sitä voidaan edistää?
Kummat ovat ihmiselle tunnusomaisempia, positiiviset vai negatiiviset tunteet?
Voiko vaikeista traumoista toipua, ja voivatko ne jopa johtaa henkiseen kasvuun?
Millaiset kasvuolosuhteet ovat lapsen kannalta kaikkein parhaita?
Millä edellytyksillä ihmisten välinen vuorovaikutus toimii parhaiten?
Millaisia ovat ihmisten lahjakkuudet ja vahvuudet, ja miten luovuus heissä ilmenee?
Mikä saa ihmisen luopumaan itsekkyydestä ja tekemään hyviä tekoja eli noudattamaan hyveitä?
Voiko ihminen oppia elämään myönteisellä tavalla ja kokea elämänsä onnelliseksi ja mielekkääksi?
Mitä ovat ne poliittiset järjestelmät ja organisaatiot, jotka edistävät ihmisen hyvää elämää?
Minkälaisia kertomuksia ihmiset rakentavat elämänsä tueksi; mikä merkitys esimerkiksi uskonnolla on ihmisen elämässä?
Tulkitsevatko ihmiset omaa elämäänsä ja tulevaisuuttaan pikemminkin myönteisesti kuin kielteisesti?” (Ojanen 2007: 9–11.)

Positiivisen psykologian piirissä voidaan katsoa olevan kuusi yleisesti hyväksyttyä yleisinhimillistä hyvettä. Martin Seligman (2004) uskoo hyveiden pätevän kaikkialla maailmassa, joskin niiden tulkinta vaihtelee jonkin verran kulttuureittain. Positiivisen psykologian keskeisiin periaatteisiin kuuluu, että kehittämällä vahvuuksia on mahdollista päästä paremmin eteenpäin kuin keskittymällä heikkouksiin. (Ojanen 2007: 101–102.)

Hyve
Viisaus ja tieto	uteliaisuus, tiedonhalu, sosiaalinen älykkyys ja arviointikyky
Rohkeus	suoranainen sankaruus tai sitkeys ja päättäväisyys
Humaanius ja rakkaus	lempeys, halu huolehtia muista ja tehdä työtä heidän hyväkseen
Oikeudenmukaisuus	reiluus, haku toimia tasa-arvoisesti kaikkia kohtaan
Itsehillintä	kohtuullisuus, muiden huomioiminen ja parhaimmillaan aito nöyryys
Transsendenssi	henkisyys, hengellisyys, spirituaalisuus, toiveikkuus, anteeksiantavaisuus, kiitollisuus, innostus ja huumorintaju

(Ojanen 2007: 101–103; Seligman 2008: 161–194.)

Positiivisen psykologian pioneeri on yhdysvaltalainen psykologian professori Martin Seligman.
Martin Seligmanin luento positiivisesta psykologiasta, video suomenkielisellä tekstityksellä

Työn imu

Työn imu tarkoittaa työhön liittyvää innostumista ja iloa, työssä saatavaa myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa (Työterveyslaitos 2012). Työ voi olla ura tai kutsumus, mutta se voi myös olla vain keino rahan hankkimiseen (Ojanen 2007: 154). Ojanen (2009: 159) näkee tapoina suhtautua työhön seuraavat vaihtoehdot:

Kutsumus: työ itsessään on tärkeää ja arvokasta
Vahvuus: hyvää työtä halutaan tehdä itsekunnioituksen vuoksi
Ura: työn avulla hankitaan asemaa ja arvostusta
Väline: työn avulla saadaan elanto
Taakka: työ on stressaavaa ja rasittavaa
Riisto: työn tekeminen hyödyttää enemmän muita kuin itseä. (Ojanen 2009: 159.)

Testaa työn imusi!
Työterveyslaitoksen Työn imu -testillä voit arvioida hyvintointiasi työssä. Testissä saat palautetta siitä, miten työn imun ulottuvuudet, tarmokkuus, omistautuminen ja työhön uppoutuminen toteutuvat. Testin tekeminen kestää noin viisi minuuttia.

Työhön iloa ja imua. Miten positiivisuutta voi oppia
Tiede on taidetta, Art goes kapakka -seminaarissa 22.8.2012 työn ilosta ja imusta keskustelivat viestinnän strategi Kirsi Piha, vanhempi tutkija Jari Hakanen, ylilääkäri Jan Schugk ja Heimo Langinvainio.

Työn imua palvelevalla johtamisella
Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Jari Hakanen luennoi työn imusta Laatua johtamiseen - Hyvinvointia työhön -seminaarissa 29.11.2012.

Toisen ihmisen kohtaaminen

Ihmiset elävät syntymästä kuolemaansa ihmissuhteiden verkossa. Näin ollen kaikkialla ja kaiken aikaa läsnä olevat ihmissuhteet vaikuttavat yksilön käyttäytymiseen ja päinvastoin. Ihmisen vahvuuksien psykologian kannalta tämä on merkittävä näkökulma. Erityisen tärkeänä nähdään ihmisen kyky ja taipumus muodostaa ja ylläpitää suhteita toisiin ihmisiin. Useimmat ihmiset löytävätkin elämänsä merkityksen ja tarkoituksen juuri ihmissuhteiden puitteissa esimerkiksi tyytyväisyyden, ilon, rakkauden ja onnen myötä. (Aspinwall & Staudinger 2006: 48–49.)

Ihminen on hyvin altis toisen ihmisen ilmeille ja eleille – ilmeet ja eleet myös tarttuvat. Siinä missä vihaisen oloista ihmistä voi suorastaan kavahtaa, on hymyilevää ihmistä helppo lähestyä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että pienissä asioissa mielialalla on suurempi vaikutus tapahtumiin kuin tapahtumilla mielialaan. Näin ollen kaikki asiat tuntuvat kurjilta vihaisena tai masentuneena. (Ojanen 2009: 43–45.) Mielialalla on vaikutusta myös ajatusten sisältöön, mieliala hakee siis itselleen vahvistusta. Hyvällä tuulella ollessa ikävistä asioista ei ole tietoakaan, mutta äkäisenä ne ovat jatkuvasti mielessä. Ajattelun avulla onkin – ainakin teoriassa – mahdollista muuttaa mielialaa. Ajattelun hallinta ja myönteinen ajattelu on Marjatta Haahkion tutkimuksen mukaan suomalaisten yleisin keino pahan olon poistamiseen. (Ojanen 2009: 51–52.)

Arvostava kohtaaminen toimintatapakulttuurin muutoksen avaimena

Pilvi Pellikka Valtion työmarkinalaitoksessa kertoi Voimaantumisen polut -seminaarissa dialogin rakentumisesta ja puhujan arvostamisesta eriävistä mielipiteistä huolimatta.

Lapsen kehuminen

Ben Furman keskustelee lapsen kehumisesta lastenpsykiatri Saija Roineen kanssa.

Työkaluja onnellisiin ihmissuhteisiin

Timo Naaron luento onnellisista ihmissuhteista.

Huumori ja työnilo

Lähtökohta huumorin käytölle on lupaava. Huumori ja nauru lisäävät energisyyttä, saavat hyvälle tuulelle sekä vähentävät alakuloisuutta, ahdistusta ja jännitystiloja. Parhaimmillaan huumori edistää muutoksiin sopeutumista sekä tuottaa kestäviä, läheisiä ja mielekkäitä ihmissuhteita. Huumorintajun ja hyvinvoinnin on useissa tutkimuksissa todettu korreloivan, ja huumorintajun on huomattu olevan yhteydessä myönteiseen minäkäsitykseen ja itsearvostukseen. Myös työpaikoilla huumorilla on merkitystä. Esimiehiä, jotka käyttävät huumoria, arvioidaan myönteisesti ja työpaikoilla, joilla esimiehet käyttävät huumoria rakentavalla tavalla, on parempi työtyytyväisyys. (Ojanen 2009: 124–125.)

Ojasen (2006: 227) mukaan huumori perustuu outoon yhdistelmään tai ristiriitaan, leikkisään huumoriin, auktoriteetin uhmaamiseen tai tilanteen pelastamiseen. Kun kyseessä on outo yhdistelmä tai ristiriita, tapahtuu jotain normaalista tai tavallisesta poikkeavaa. Leikkisä huumori perustuu samaan lähtökohtaan, mutta siihen voi liittyä lisäksi esimerkiksi hassuttelua ja toistamista. Auktoriteetin uhmaamisessa puolestaan vähennetään jonkin henkilön arvoa tai asemaa ja osoitetaan samalla omaa ylemmyyttä. Tilanteen pelastamisessa selviydytään vaikeasta tilanteesta tai torjutaan turhautuminen. (Ojanen 2006: 227.)

Seligmanin (2008: 57) mukaan työn tuottavuus eli se, että ”saa valmista aikaan”, on hyvin tärkeä voimia kasvattava inhimillinen luonteenpiirre. On lähestulkoon mahdotonta tutkia, lisääkö onnellisuus ihmisen työtyytyväisyyttä vai tekeekö työn tyydyttävyys ihmisestä onnellisemman. Tutkimusten mukaan onnelliset ihmiset kuitenkin ovat onnettomia ihmisiä selvästi tyytyväisempiä työhönsä. (Seligman 2008: 57.)

Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin ja ihmisten johtamisen professori Marja-Liisa Manka esittelee työniloa seuraavissa esityksissä ja videoilla:

Tutkimuksia ja lukuvinkkejä

Aihonen, Jenni (2012). No tota mulla on vähän semmonen paha tapa et mä unohdan lähtee kotiin - Työntekijöiden kokemuksia työn imusta Lindström Oy:ssä.
Pro gradu -tutkielma, organisaatiot ja johtaminen

Berlin, Satu (2008). Innostava, lannistava, helpottava palaute. Alaisten kokemuksia ja näkemyksiä esimiehen ja alaisen välisestä palautevuorovaikutuksesta.
Väitöskirja, liiketaloustiede, organisaatiot ja johtaminen

Lähteet

Aspinwall, Lisa G. & Ursula M. Staudinger (2006). Ihmisten vahvuuksien psykologia (suom. Jukka Pölhö). Helsinki: Edita Publishing Oy.

Ojanen, Markku (2009). Hyvinvoinnin käsikirja. Hämeenlinna: Kotimaa-Yhtiöt Oy/Kirjapaja. Ojanen, Markku (2007). Positiivinen psykologia. Helsinki: Edita Publishing Oy.

Seligman, Martin (2008). Aito onnellisuus (suom. Markus Lång). Jyväskylä: Art House Oy. Työterveyslaitos (2012). www.ttl.fi/tyonimu.