Näytetään tekstit, joissa on tunniste työn imu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste työn imu. Näytä kaikki tekstit
Työn ilon omenapuu
"Työn ilon etsiminen voidaan aloittaa esimerkiksi laittamalla työpaikan seinälle iso omenapuu, johon kuukauden ajan jokainen työyhteisön jäsen tuo työn ilon omenia eli asioita, jotka ovat hyvin ja joista voi iloita työpaikalla."
Lähde: Mäkisalo-Ropponen, Merja. 2011. Vuorovaikutustaidot sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Sovellusvinkki: Samaan puuhun voi tuoda myös lehtiä tai kukkia, jotka voivat olla unelmia, haaveita ja muutostoiveita.
Kohti innostunutta työyhteisöä
”Työssä innostumisen hankkeessa eräs työyhteisö otti tavoitteekseen työilmapiirin ja työyhteisötaitojen kehittämisen. Liikkeelle lähdettiin siitä, että jokainen tiimin jäsen listasi niitä asioita, joita koki tärkeiksi ja joita halusi kehittää tiimin toiminnassa. Syntyi tiimin "HOPE"-lista.
Tiimi jaksotti
kehittämisen painopisteet seuraaville kuukausille siten, että tiimillä oli
aikaa kiinnittää erityishuomiota kuhunkin alueeseen aina kahden viikon ajan.
Jokaisen jakson jälkeen tiimi jakoi kokemuksiaan tiimipalaverissa siitä, miten
tämän aiheen kehittämisessä oltiin onnistuttu.
HOPE-listan teemoja olivat
reilu, rohkea kommunikointi, positiivinen palaute, kysy – älä kuvittele, vastaa
ja selitä – älä oleta, luota, arvosta ja kunnioita, kaveria ei jätetä -meininki.”
Innostumisen
aikaansaaminen työyhteisössä -prosessi:
- ”Varmistakaa perusedellytykset ja sopikaa lähtökohdista.
- Arvioikaa yhdessä työssä innostumisen nykytila. Missä olette nyt?
- Valitkaa, mitä osa-alueita vahvistatte.
- Määritelkää tavoitetilat. Mihin haluatte päästä?
- Määritelkää kriteerit tavoitetiloille. Mistä tiedätte, että olette päässeet tavoitteisiin?
- Päättäkää rohkeista kokeiluista. Käyttäkää luovia ideoita tavoitteiden saavuttamiseksi.
- Seuratkaa, kuinka asiat etenevät.
+ Jakakaa hyviä käytäntöjä muillekin.”
(Prosessikehä kiertyy alkuun.)
Lähde: Lerssi-Uskelin
Jaana, Vanhala Anna & Vähätiitto Heli. 2011. Kohti innostunutta
työyhteisöä. Helsinki: Työterveyslaitos. Saatavilla
Työn imun edistäminen
Tavoitteet: Edistää työn imua
”Yhteistoiminnallinen, hyväksyvä ja uudistushakuinen työyhteisö vahvistaa jäsentensä myönteisiä käsityksiä itsestään ja auttaa löytämään kenties työntekijältä itseltään piilossa olleita voimavaroja ja taitoja. Vastaavasti kilpailuhenkinen ja nujertava yhteisö voi lannistaa itseensä aiemmin uskoneen työntekijän.
Koko työyhteisöä energisoiva myönteinen vuorovaikutus tarkoittaa huomion kiinnittämistä työtovereiden onnistumisiin, vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin. Mahdollisia epäkohtia työyhteisössä käsitellään rakentavasti ja sinnikkäästi. Tutkimusten mukaan kukoistavissa ja taloudellisesti menestyvissä työyhteisöissä myönteistä kannustuspuhetta on vähintään kolminkertaisesti kielteiseen ja vähättelevään puheeseen verrattuna.”
Työn imua vahvistava esimies vastuuttaa ja valtuuttaa alaisiaan, tukee heidän kehittymistään ja antaa heille kunnian aikaansaannoksista. Voimaannuttavalla esimiehellä on rohkeutta suunnan näyttämiseen, mutta myös nöyryyttä oppia kritiikistä ja antaa anteeksi muille. Tällainen esimies näkee oman edun tavoittelua pidemmälle ja yhtenä keskeisenä tehtävään asettuu palvelemaan alaisiaan.”
”Työn imu syntyy etupäässä työn arjessa töitä yksin ja/tai yhdessä tehden. Organisaatiolla on mahdollisuus tukea ja vahvistaa tätä työntekijän ja työn välistä myönteistä sidettä ja työn tuloksellisuutta monin keinoin. Organisaatiolla on motivoitunut, sitoutunut ja menestystä tuottava henkilöstö, kun jokainen työntekijä kokee olevansa tervetullut työpaikalle ja tarpeellinen organisaation tavoitteiden saavuttamisessa.
Tutkimusten mukaan organisaation voimavaroilla ja työn imulla oli merkittävä myönteinen yhteys yritysten tulosmittareihin kuten tuottavuuteen, voittoon, asiakastyytyväisyyteen, työntekijöiden vähäisempään vaihtuvuuteen ja tapaturmiin.
Rahalla arvioituna korkeimpaan ja matalimpaan työn imun neljännekseen kuuluneiden yksikköjen ero oli kaiken kaikkiaan lähes miljoona euroa työyksikköä ja vuotta kohti.”
Lähteet:
”Yhteistoiminnallinen, hyväksyvä ja uudistushakuinen työyhteisö vahvistaa jäsentensä myönteisiä käsityksiä itsestään ja auttaa löytämään kenties työntekijältä itseltään piilossa olleita voimavaroja ja taitoja. Vastaavasti kilpailuhenkinen ja nujertava yhteisö voi lannistaa itseensä aiemmin uskoneen työntekijän.
Koko työyhteisöä energisoiva myönteinen vuorovaikutus tarkoittaa huomion kiinnittämistä työtovereiden onnistumisiin, vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin. Mahdollisia epäkohtia työyhteisössä käsitellään rakentavasti ja sinnikkäästi. Tutkimusten mukaan kukoistavissa ja taloudellisesti menestyvissä työyhteisöissä myönteistä kannustuspuhetta on vähintään kolminkertaisesti kielteiseen ja vähättelevään puheeseen verrattuna.”

”Esimies on aina esimerkki muille. Hänen tulee kyetä luottamusta herättävään, aikuiseen ja tasavertaiseen vuorovaikutukseen sekä olemaan aito. Tavoitteellinen, innostuva, kannustava ja oikeudenmukaiseksi koettu sekä käsityksiään muuttamaan kykenevä, mutta selkeä esimies saa luultavasti myös muut mukaansa.
Työn imua vahvistava esimies vastuuttaa ja valtuuttaa alaisiaan, tukee heidän kehittymistään ja antaa heille kunnian aikaansaannoksista. Voimaannuttavalla esimiehellä on rohkeutta suunnan näyttämiseen, mutta myös nöyryyttä oppia kritiikistä ja antaa anteeksi muille. Tällainen esimies näkee oman edun tavoittelua pidemmälle ja yhtenä keskeisenä tehtävään asettuu palvelemaan alaisiaan.”
”Työn imu syntyy etupäässä työn arjessa töitä yksin ja/tai yhdessä tehden. Organisaatiolla on mahdollisuus tukea ja vahvistaa tätä työntekijän ja työn välistä myönteistä sidettä ja työn tuloksellisuutta monin keinoin. Organisaatiolla on motivoitunut, sitoutunut ja menestystä tuottava henkilöstö, kun jokainen työntekijä kokee olevansa tervetullut työpaikalle ja tarpeellinen organisaation tavoitteiden saavuttamisessa.
Tutkimusten mukaan organisaation voimavaroilla ja työn imulla oli merkittävä myönteinen yhteys yritysten tulosmittareihin kuten tuottavuuteen, voittoon, asiakastyytyväisyyteen, työntekijöiden vähäisempään vaihtuvuuteen ja tapaturmiin.
Rahalla arvioituna korkeimpaan ja matalimpaan työn imun neljännekseen kuuluneiden yksikköjen ero oli kaiken kaikkiaan lähes miljoona euroa työyksikköä ja vuotta kohti.”
Lähteet:


