Sydänleikki

Tavoitteet: Itsetunnon vahvistaminen, myönteisen palautteen antaminen

"Jokaiselle annetaan paksusta paperista tai pahvista tehty sydän ja hakaneula, jonka he kiinnittävät toisen selkään. Jokainen kirjoittaa kunkin sydämeen toisesta jotain myönteistä tai jonkin asian, jonka on oppinut tältä. Kun kaikki ovat kirjoittaneet, jokainen lukee itsekseen omaan sydämeen kirjoitetut asiat."

Lähde: http://www.mll.fi/nuortennetti/tukarit/leikkiasema/rauhoittavat_leikit_ja_lopetusle/

Aurinkopalaute

Tavoitteet: Myönteisen palautteen antaminen ja vastaanottaminen

"Kullekin ryhmäläiselle annetaan oma keltainen A4-paperiarkki ja kynä. Keskelle paperia
piirretään iso aurinko, jossa on yhtä monta sakaraa kuin ryhmään osallistujia,
ohjaajat mukaan lukien. Keskelle aurinkoa kirjoitetaan oma nimi. Auringot pannaan
kiertämään ja kukin kirjoittaa yhden myönteisen asian kyseessä olevasta henkilöstä
hänen aurinkonsa yhdelle säteelle. 

Kun kaikki auringot ovat palanneet omistajilleen, kukin saa rauhassa tutustua omiin myönteisiin puoliinsa. Lopuksi keskustellaan siitä, miltä tuntui saada myönteistä palautetta. Tuliko itselle yllättäviä piirteitä esiin?"

Lähde: http://www.mielenterveysseura.fi/files/69/keinot_kayttoon_arjen_areenoilla.pdf

Kohteliaisuushippa

Tavoitteet: Hippaleikin avulla harjoitellaan tutustumaan muihin, kehumaan ja ottamaan vastaan kehuja.

Materiaalit ja välineet: Liikuntasali, hiekkakenttä tai muu avara tila.

”Osallistujien määrästä riippuen valitaan osallistujien keskuudesta yksi tai useampi henkilö hipaksi. Peliä pelataan perinteisen hipan tavoin eli hipoiksi valitut henkilöt yrittävät ottaa muita pelaajia kiinni. Kun hippa saa jonkun pelaajan kiinni, tämän on jäätävä paikoilleen kättelyasentoon. Muut pelaajat pystyvät pelastamaan kiinni jääneen kättelemällä häntä ja lausumalla hänelle jonkin kohteliaisuuden (esim. ”sinulla on hauskat jutut”). Pelastettu pelaaja kiittää kehuista ja pääsee taas mukaan peliin.

Peli päättyy, kun hipat ovat saaneet kaikki pelaajat kiinni. Lopuksi voidaan vielä

keskustella yhdessä, miltä tuntui antaa toiselle hyvää palautetta ja miltä

tuntui kuulla positiivisia asioita itsestä."

Lähde: www.mll.fi (Paunun koulun 8.lk tukioppilaskurssi)

Muksuopin 15 askelta - opiksi aikuisillekin

" 1. ASKEL: Ongelmat käännetään taidoiksi.
Selvitetään, mikä taito lapsen pitää opetella, jotta hän pääsee ongelmastaan.

2. ASKEL: Taidosta sovitaan.
Lapsen kanssa keskustellaan ja sovitaan siitä, minkä taidon hän opettelee.

3. ASKEL: Taidon hyödyt kartoitetaan.
Lasta autetaan näkemään, mitä kaikkea hyötyä siitä on, että hän oppii taidon.

4. ASKEL: Taito nimetään.
Lasta pyydetään keksimään taidolleen hauska nimi.

5. ASKEL: Valitaan voimaolento.
Lasta pyydetään valitsemaan itselleen voimaolento.

6. ASKEL: Pyydetään kannustajia.
Lasta autetaan hankkimaan itselleen joukko kannustajia.

7. ASKEL: Valetaan onnistumisen uskoa.
Vahvistetaan lapsen uskoa siihen, että hän onnistuu oppimaan taidon.

8. ASKEL: Suunnitellaan juhlistamista.
Lapsen kanssa suunnitellaan etukäteen, miten taidon oppimista juhlistetaan.

9. ASKEL: Taito näytetään.
Lasta pyydetään kertomaan ja näyttämään, miten hän toimii käytännössä hallitessaan taidon.

10. ASKEL: Taito julkistetaan.
Taidon harjoittelemisesta kerrotaan lasta lähellä oleville ihmisille.

11. ASKEL: Taitoa harjoitellaan.
Lapsen kanssa sovitaan, miten hän harjoittelee taitoaan.

12. ASKEL: Sovitaan, miten taidosta muistutetaan.
Lasta pyydetään sanomaan, miten hän haluaa itseään muistutettavan, jos hän unohtaa taitonsa.

13. ASKEL: Juhlistetaan oppimista.
Kun lapsi on oppinut taitonsa, hänen oppimistaan juhlistetaan ja hän saa kiittää kaikkia niitä, jotka auttoivat häntä oppimaan taitonsa.

14. ASKEL: Lapsi saa opettaa taidon muillekin.
Lapselle tarjotaan mahdollisuus opettaa oppimansa taito eteenpäin.

15. ASKEL: Sovitaan seuraavasta taidosta.
Lapsen kanssa sovitaan siitä, minkä taidon hän opettelee seuraavaksi."


Lähde: Furman, Ben. 2003. Muksuoppi. Ratkaisun avaimet lasten ongelmiin. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Lisätietoa: http://www.benfurman.com/

"Palaute hampurilaiseen tapaan": kokonaisuus ja yksityiskohdat tasapainossa

1. "Ensimmäinen, päällimmäinen kerros

• Olet tehnyt työsi erittäin hyvin. Olen siihen oikein tyytyväinen.
• Aloita palaute aina myönteisellä lausumalla. Tee se aidosti ja lämpimästi.

2. Toinen, keskimmäinen kerros

• Jos kuitenkin haluaisit kehittyä vielä paremmaksi, niin se, missä voisit jonkin verran parantaa suoritustasi, on...
• Tässä kerroksessa voi olla murea tai sitkeäkin pihvi, joka työntekijän tulisi niellä. Tässä on tehtävänä antaa palaute vaikeastakin asiasta. Älä tapa ensimmäisen kerroksen hyvää ja myönteistä oloa aloittamalla kakkoskerrosta sanalla mutta. Käytä siis aina jos -sanaa.

3. Kolmas, alin kerros

• Mutta kaiken kaikkiaan työotteesi on tehokas ja tuloksia on syntynyt. Olen havainnut ne tyytyväisenä.
• Viimeisessä kerroksessa lievennät keskimmäisen kerroksen vaikeaa teemaa mutta -sanalla, kenties pahaa makuakin. Nyt näet työntekijän suorituksen kokonaisuutena, mikä on aina tärkeintä palautteessa. Näin hän pystyy syömään hyvällä ruokahalulla koko palautteen, koko hampurilaisen, mureine tai sitkeine pihveineen. Pyri olemaan aito. Älä kuitenkaan jätä palautetta antamatta, vaikka et aluksi pystyisikään aitouteen. Harjaannut siihen ajan myötä."

Lähde: Sihvonen, Arja. 1996. Miten ehkäisen työuupumuksen. Helsinki: Suomen mielenterveysseura, SMS-julkaisut.

"Kaikessa palautteessa on hyvä muistaa konkreettisuus: 

• Sen sijaan, että sanoo pelkästään yleisellä tasolla jotain positiivista ("Kiitos hyvästä ruuasta"), niin voi poimia esiin tietyn yksityiskohdan, johon erityisesti kiinnitti huomiota ("Tämä kastike sopi erinomaisen hyvin yhteen kalan kanssa").
• Tässä ei ole kysymys mistään teeskentelemisestä. Ei voi yleisellä tasolla pitää tarjotusts ruuasta, vaan tyytyväisyys tulee aina jostakin konkreettisesta kokemuksesta.
• Konkreettisten yksityiskohtien huomaaminen vaikuttaa hyvin voimakkaasti toiseen ihmiseen.
• Voit myös huomata, että tällä tavalla olet laittanut liikkeelle positiivisen kierteen.
• Tutkimusten mukaan myönteinen palaute toimii parhaiten suhteessa 3 : 1 eli kolme myönteistä palautetta yhden kriittisen tai ns. korjaavan palautteen kanssa. Hyvin usein suhde on valitettavasti päinvastoin."

Lähde: Dunderfelt, Tony. 2010. Ilon psykologia. Jyväskylä: PS-kustannus.


"Korjaavassa eli negatiivisessa palautteessa on erityisen tärkeäää, että se annetaan käyttäytymisestä ja tekemisestä, eikä persoonaan liittyvistä asioista."


Lähde: Katajainen, Antero, Lipponen, Krisse & Litovaara, Anneli. 2003. Voimavarat käyttöön. Duodecim. 

Työn ilon omenapuu

"Työn ilon etsiminen voidaan aloittaa esimerkiksi laittamalla työpaikan seinälle iso omenapuu, johon kuukauden ajan jokainen työyhteisön jäsen tuo työn ilon omenia eli asioita, jotka ovat hyvin ja joista voi iloita työpaikalla."

Lähde: Mäkisalo-Ropponen, Merja. 2011. Vuorovaikutustaidot sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.


Sovellusvinkki: Samaan puuhun voi tuoda myös lehtiä tai kukkia, jotka voivat olla unelmia, haaveita ja muutostoiveita.

 

Näin kehu toimii

1. Tiedä, mitä kehut.

Vilpittömän ja kokonaisvaltaisen myönteisen palautteen antaminen vaatii, että kehuja tuntee sekä tilanteen että kehuttavansa. Tarkkaile ja havainnoi; huomaa kiittämistä ansaitsevat teot ja kehuun johtanut kehitys. Huomaa etenkin suoritukset, joilla tiedät olevan erityistä merkitystä kehuttavalle.

2. Löydä kehun aiheita myös toisen ihmisen heikoilla alueilla.

Tuskin kukaan nauttii tekemisestä, jossa kokee olevansa huono. Saattaa syntyä huonoja kokemuksia, jopa traumoja. Oikeanlainen ja oikea-aikainen kehu tällaisessa tilanteessa voi kantaa myöhemmin pitkällekin. Pyri löytämään virheiden alta onnistunut yksityiskohta tai suorituksen osa, josta voit antaa aidosti positiivista palautetta.

3. Anna rakentavaa kritiikkiä.

Pelkkä positiivisen palautteen anto saattaa tuntua vastaanottajasta teennäiseltä tai jopa valheelliselta. Rakentava kritiikki voi parhaimmillaan vahvistaa myös myönteistä palautetta saaden sen tuntumaan aidommalta. Kritiikin antaminen ja vastaanottaminen eivät aina ole helppoa, ja ne ovatkin kyky sinänsä - silti kritiikin antamista ei tulisi varoa liiaksi. Tärkeintä on synnyttää ilmapiiri, jossa kaikki ymmärtävät, mistä palautteessa on kysymys: rakentava kritiikki sisältää aina myös ajatuksen siitä, että palautteen antaja uskoo palautteen saajan kykyyn ja mahdollisuuksiin kehittyä edelleen sekä haluaa tukea häntä tällä tiellä.

4. Kehu yhteisöä ja yhteisössä.

Toisinaan yksilöiden kehuminen ryhmässä saattaa synnyttää tunteen kilpailuasetelmasta. Tätä voi ehkäistä suuntaamalla kehun koko ryhmälle silloin, kun sen jäsenet onnistuvat. Yhteisön saama myönteinen palaute tukee samalla myös yksilöitä, eikä suinkaan vähennä yksilöllisesti suunnatun palautteen arvoa.

5. Kehu yksilöä.

Yksittäiselle henkilölle suunnattua positiivista palautetta kannattaa antaa myös ryhmän kuullen, etenkin jos sen kohde ei ole löytänyt paikkaansa ryhmässä tai tarvitsee tunnustusta paitsi ohjaajalta myös muulta yhteisöltä. Toisinaan yksilölle annettu kehu kuitenkin toimii parhaiten kahdenkeskisessä tilanteessa, yksityisenä.

6. Kehu omana itsenäsi.

"Kehusi on arvokasta siksi, että juuri sinä annat sen." Kehun antaminen omana itsenään, omine arvoineen, mielipiteineen ja mieltymyksineen, on tärkeää. Joskus on hyvä myös tunnustaa, että jokin mainituista yksilöllisistä seikoista voi estää vilpittömän positiivisen palautteen antamisen - tämä on parempi vaihtoehto kuin tyhjä ja tarkoitukseton kehuminen tai kritisoiminen kertomatta pääsyytä antamaansa kritiikkiin.

7. Kannusta kehumiseen - ja kritiikkiin.

On tärkeää, että ohjaaja ei ole ryhmän ainoa palautteen antaja. Hänen palautteellaan voi toki olla erityistä asiantuntijuuteen tai auktoriteettiin perustuvaa painoarvoa, mutta myös toisten ryhmän jäsenten antama palaute on merkityksellistä etenkin monipuolisuuden ja kiinnostavuuden vuoksi. Myös ohjaaja voi oppia ryhmän jäsenten toisilleen antamasta palautteesta. Perusteltua palautteenantoa on hyvä opetella yhdessä.


Lähde: Vehkalahti, Reetta. 2007. Kehu lapsi päivässä. Vinkkejä ja toimintatapoja lapsen itsetunnon tukemiseen. Helsinki: LK-kirjat.

Kehujono: myönteisen palautteen antaminen ja saaminen

Tavoitteet: myönteisen palautteen antaminen ja saaminen
Ryhmän koko: pienryhmä 7–15 henkilöä
Aika: 15 minuuttia
Välineet: tuoli

”Yksi istuu selkä muihin päin. Muut menevät jonoon ja käyvät vuorotelleen kuiskaamassa istujan korvaan jotakin positiivista. Kuiskaaja palaa jonon loppuun Kehujono kulkee nopeasti.”

Lähde:
Hyppönen, Merja & Outi Linnossuo (2006). Intohimosalaatti. Leikkejä ja muita toiminnallisia menetelmiä. Helsinki: Lasten Keskus Oy.