Pyydän viereeni

Tavoitteet: Loppuharjoituksen tehtävänä on auttaa ryhmää käsittelemään ryhmän päättymisestä syntyviä emotionaalisia reaktioita. 

"Pyydä osallistujia rinkiin seisomaan. Heiluta oikeaa kättäsi ja pyydä kaikki tekemään näin myös. Tämä siksi, että jokainen harjoituksen aikana muistaa toimia tyhjän paikan tullen. Sano: "Vieressäni (eli oikealla puolella) on tyhjä paikka, ja pyydän sinne XX, koska hän on XXX". Eli tarkoitus on pyytää viereen joku ja perustella positiivisesti miksi näin. Pidä huoli että harjoitusta tehdään niin kauan, että jokainen pääsisi vaihtamaan jonkun viereen. Tai ainakin pyytämään viereensä jonkun." 

Lähde: http://www.verkkohaltuun.fi/vinkkeja_ja_valineita/kouluttajan_abc/toiminnallisia_harjoituksia

Poikkeuksien löytäminen -harjoitus

Tavoitteet: Myönteisten poikkeuksien hyväksikäyttäminen toiminnan ja vuorovaikutuksen kehittämisessä

Ryhmän koko: Yksilöharjoitus, kaikenkokoiset ryhmät

Aika: +15 minuuttia

Välineet: Kynä ja paperia

"Ajattele henkilöä, jonka käyttäytyminen on sinulle tällä hetkellä pulmallista.

• Tee lista niistä tilanteista, joissa kyseinen henkilö ei käyttäydy häiritsevästi.
• Yritä keksiä, mitä eroja ongelmallisissa ja toimivissa tilanteissa on. Pienikin eroavuus saattaa olla tärkeä.
• Tee lista niistä toiminnoista, ominaisuuksista, luonteenpiirteistä, joita et halua tässä henkilössä muuttaa.
• Yritä keksiä, mitä sellaista teet jo nyt, mikä suhteessa kyseiseen henkilöön toimii. Miten itse olet erilainen ongelmattomissa tilanteissa?
• Edistääksesi jo nyt toimivaa käyttäytymistä tee suunnitelma, jonka perustana on tieto olemassa olevista poikkeuksista."

Lähde: Molnar, Alex & Lindquist, Barbara. Suom. Tapio Malinen. 1994. Tavoitteena työrauha. Helsinki: WSOY.

Uudelleenmääritys-harjoitus

Tavoitteet: Myönteisen uudelleenmäärittelyn hyväksikäyttäminen toiminnan ja vuorovaikutuksen kehittämisessä

Ryhmän koko: Yksilöharjoitus, kaikenkokoiset ryhmät

Aika: +15 minuuttia

Välineet: Kynä ja paperia


"Ajattele jotakin työssäsi tällä hetkellä ilmenevää todellista ongelmaa.

• Kuvaa mahdollisimman konkreettisesti (käyttäytymisen termein), mitä ongelmatilanteessa tapahtuu. Kuka tekee ja mitä? Keitä muita tilanteessa on osallisina?
• Miten tavallisesti reagoit ja mikä on tavanomainen lopputulos?
• Miten selität, miksi henkilö käyttäytyy tällä tavalla?
• Mitä vaihtoehtoisia (myönteisiä) selityksiä kyseiselle käyttäytymiselle voisi olla?
• Miten - käyttäen hyväksesi jotain näistä myönteisistä selityksistä - reagoisit eri lailla? Mitä voisit sen perustalta sanoa tai tehdä?" 
 

 Lähde: Molnar, Alex & Lindquist, Barbara. Suom. Tapio Malinen. 1994. Tavoitteena työrauha. Helsinki: WSOY.

Arvostava silmä ja kiitollisuuspäiväkirja

Tavoitteet: "Arvostavan silmän" käyttämisen ja kiitollisuuden harjoittelu

Ryhmän koko: Yksilöharjoitus, kaikenkokoiset ryhmät

Aika: +15 minuuttia

Välineet: Kynä ja paperia, vihko tai päiväkirja tms.


"Arvostavan suhtautumistavan turvin on paljon helpompi tulla toimeen monenlaisten ihmisten kanssa. Se tarkoittaa suhtautumistapaa, jolla teemme vuorovaikutuksen itsellemme paljon helpommaksi ja miellyttävämmäksi. Voimme pyrkiä näkemään raivostuneessa työtoverissa sen kauneuden, joka ei ehkä juuri nyt ole läsnä, mutta joka tässä ihmisessä parhaimmillaan on.

• Tutki elämääsi ja elinpiiriäsi arvostavalla silmällä. Löydä itsestäsi, läheisistösi ja elämästäsi ne hyvät asiat, joiden haluat siinä säilyvän.
• Listaa näitä asioita itsellesi ja jatka listaa aina kun huomaat asioita, joita arvostat.
• Tee itsellesi kiitollisuusvihko. Yvonne Dolan neuvoo pitämään aina mukana pientä vihkoa, johon voi kirjata päivittäin kohtaamiaan asioita, joista on kiitollinen. Tämän kiitollisuusvihon lukeminen illalla auttaa hyvään ja rauhalliseen uneen. Sitä voi käyttää myös mielialan muuttamiseen ja itsensä piristämiseen."

Lähde: Katajainen, Antero, Lipponen, Krisse & Litovaara, Anneli. 2003. Voimavarat käyttöön. Duodecim.


Kiitollisuuspäiväkirja:

"Tämä harjoitus on tällä hetkellä suuri suosikki positiivisuus- ja onnellisuustutkimuksen piirissä.

Kirjoittaminen auttaa huomaamaan sitä hyvää, mikä nyt on jo olemassa tai juuri nyt syntymässä. Tarkoitus on synnyttää luonnollista, ei teeskenneltyä kiitollisuutta elämää kohtaan ja todella sallia itselleen hyvistä asioista nauttiminen.

Harjoitus:

Kirjoita illalla muistiin päivän aikana tapahtuneita mukavia asioita. Jälleen on kysymys hyvin arkipäiväisistä asioista ja tapahtumista. Mitään suurta ja ihanaa ei tarvitse kuvitella eikä uskotella itselleen olemassa olevaksi. Havainnoi sitä luonnollista hyvää, joka on jo olemassa elämässäsi tai joka ikään kuin tulee sinua vastaan päivän aikana. Kirjoita muistiin, miten asiat ovat päivän aikana onnistuneet ja miten paljon hyvää ja mukavaa sinulle on tapahtunut. Kun totut tähän, voit jatkaa kirjaamalla päivän aikana tapahtuneita ihmeitä, esimerkiksi miten koirasi vointi on parantunut sairauden jälkeen, miten työkaverisi kiitti sinua tai miten hyvin suosikkijoukkueesi yhtäkkiä pelasi."


Lähde: Dunderfelt, Tony. 2010. Ilon psykologia. Jyväskylä: PS-kustannus.

 

Muksuopin 15 askelta - opiksi aikuisillekin

" 1. ASKEL: Ongelmat käännetään taidoiksi.
Selvitetään, mikä taito lapsen pitää opetella, jotta hän pääsee ongelmastaan.

2. ASKEL: Taidosta sovitaan.
Lapsen kanssa keskustellaan ja sovitaan siitä, minkä taidon hän opettelee.

3. ASKEL: Taidon hyödyt kartoitetaan.
Lasta autetaan näkemään, mitä kaikkea hyötyä siitä on, että hän oppii taidon.

4. ASKEL: Taito nimetään.
Lasta pyydetään keksimään taidolleen hauska nimi.

5. ASKEL: Valitaan voimaolento.
Lasta pyydetään valitsemaan itselleen voimaolento.

6. ASKEL: Pyydetään kannustajia.
Lasta autetaan hankkimaan itselleen joukko kannustajia.

7. ASKEL: Valetaan onnistumisen uskoa.
Vahvistetaan lapsen uskoa siihen, että hän onnistuu oppimaan taidon.

8. ASKEL: Suunnitellaan juhlistamista.
Lapsen kanssa suunnitellaan etukäteen, miten taidon oppimista juhlistetaan.

9. ASKEL: Taito näytetään.
Lasta pyydetään kertomaan ja näyttämään, miten hän toimii käytännössä hallitessaan taidon.

10. ASKEL: Taito julkistetaan.
Taidon harjoittelemisesta kerrotaan lasta lähellä oleville ihmisille.

11. ASKEL: Taitoa harjoitellaan.
Lapsen kanssa sovitaan, miten hän harjoittelee taitoaan.

12. ASKEL: Sovitaan, miten taidosta muistutetaan.
Lasta pyydetään sanomaan, miten hän haluaa itseään muistutettavan, jos hän unohtaa taitonsa.

13. ASKEL: Juhlistetaan oppimista.
Kun lapsi on oppinut taitonsa, hänen oppimistaan juhlistetaan ja hän saa kiittää kaikkia niitä, jotka auttoivat häntä oppimaan taitonsa.

14. ASKEL: Lapsi saa opettaa taidon muillekin.
Lapselle tarjotaan mahdollisuus opettaa oppimansa taito eteenpäin.

15. ASKEL: Sovitaan seuraavasta taidosta.
Lapsen kanssa sovitaan siitä, minkä taidon hän opettelee seuraavaksi."


Lähde: Furman, Ben. 2003. Muksuoppi. Ratkaisun avaimet lasten ongelmiin. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Lisätietoa: http://www.benfurman.com/

Tyky/tyhy-päivän lämmittelyharjoitus

Tavoitteet: Tunnelman vapauttaminen, keskusteluyhteyden synnyttäminen, tutustuminen
Ryhmän koko: Noin 10+
Aika: Noin 10+ minuuttia
Välineet: Musiikkia, ei muita erityisiä välineitä

"Työyhteisöjen tyky (työkyky)-, tyhy (työhyvinvointi)- tai koulutuspäivinä olisi joskus hyvä keskustella muustakin kuin työasioista. Tällaisen päivän lämmittelynä voisi olla esimerkiksi seuraava harjoitus.

Liikutaan musiikin tahdissa, ja kun musiikki loppuu, ohjaaja antaa seuraavantyyppisiä tehtäviä:

1. Mene jonkun luo, jonka tunnet melko huonosti, ja keskustele hänen kanssaan kaksi minuuttia elämän pienistä nautinnoista.
2. Mene jonkun luo, jonka tunnet melko huonosti ja keskustele hänen kanssaan kaksi minuuttia työhön liittyvistä iloista.
3. Muodostakaa kolmen hengen ryhmiä ja kertokaa toisillenne ensimmäisestä työpäivästänne työyhteisön jäsenenä (aikaa yhteensä noin viisi minuuttia)."

Lähde: Mäkisalo-Ropponen, Merja. 2011. Vuorovaikutustaidot sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi. 

Työn ilon omenapuu

"Työn ilon etsiminen voidaan aloittaa esimerkiksi laittamalla työpaikan seinälle iso omenapuu, johon kuukauden ajan jokainen työyhteisön jäsen tuo työn ilon omenia eli asioita, jotka ovat hyvin ja joista voi iloita työpaikalla."

Lähde: Mäkisalo-Ropponen, Merja. 2011. Vuorovaikutustaidot sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.


Sovellusvinkki: Samaan puuhun voi tuoda myös lehtiä tai kukkia, jotka voivat olla unelmia, haaveita ja muutostoiveita.

 

Tyytyväisyystalkoot: positiivisen ajattelun ja minäkuvan vahvistaminen

Tavoitteet: vahvistaa positiivista ajattelua ja minäkuvaa
Ryhmän koko: Kaikenkokoiset ryhmät
Aika: noin 45 minuuttia
Välineet: paperia ja kyniä

”Jaetaan jokaiselle osallistujalle kynä ja paperia sekä ohjataan heidät ottamaan oma rauhallinen tila.
Ohjeistetaan ryhmäläisiä seuraavalla tavalla:

Talkoo-ohjeet 

• Listaa paperille nopeasti ainakin viisi asiaa, joihin olet tyytyväinen itsessäsi. 
• Alleviivaa niistä kolme tärkeintä, joista olet ehkä hieman ylpeäkin. 
• Valitse yksi asia tai piirre, jota tahtoisit yhä kehittää itsessäsi. Ympyröi se.

Jaetaan osallistujat 4–6 hengen ryhmiin ja jatketaan ohjeistusta.

Talkoo-ohjeet jatkuvat

• Keskustelkaa ryhmässä siten, että kukin esittelee vuorollaan yhden asian omista hyvistä puolistaan. Kirjatkaa ryhmän hyviä ominaisuuksia yhteiselle paperille.
• Miettikää yhdessä jokaiselle kirjatulle piirteelle vähintään kolme keinoa, miten valittua asiaa voisi oppia vielä lisää tai miten siinä voisi kehittyä. Miettikää ainakin yksi sellainen tapa, jota voi tehdä ryhmässä oppiakseen taitoa, ja ainakin yksi sellainen tapa, jota voi tehdä yksin. Suunnitelkaa lisäksi esimerkiksi yksi parin kanssa tehtävä harjoitus. 
• Valitkaa sitten yksi piirre tai asia. Nimetkää ryhmässä valitsemanne piirteen oppimiskurssi, esimerkiksi Kuuntelemisen kymppikerho, ja keksikää vielä lisää, miten ja millaisessa ympäristössä piirrettä voisi harjoitella eri tavoin.

Tehdään ryhminä pienet draamalliset esitykset ominaisuuden oppimisesta. Sovitaan roolit, tilanne ja tavat, miten piirrettä treenataan. Ideoidaan ja harjoitellaan hetki omaa esitystä.

Esitetään kunkin ryhmän pienoisdraamat. Ensin katsotaan esitykset ja sen jälkeen kuunnellaan vielä kirjalliset ohjeet piirteen vahvistamiseksi.

Keskustellaan koetusta yhdessä:

• Miltä tuntui pohtia omia hyviä ominaisuuksia?
• Miten helposti löysit ilon aiheita itsestäsi? 
• Miltä tuntui kertoa muille oma hyvä piirteensä? 
• Miltä tuntui keksiä keinoja hyvien ominaisuuksien lisäämiseksi? 
• Mitä ajatuksia esitykset aiheesta herättivät? 
• Miltä tuntui kuulla ja katsoa muiden esityksiä? 
• Mitä uutta opit ryhmäläisistä? Oliko heidän hyvissä piirteissään jotain, mitä toivoisit voivasi myös itse kehittää? 
• Millaisia ideoita sait itsesi kehittämiseen? Mitä uutta oivalsit tai ymmärsit erilaisten asioiden kehittämisestä? 
• Kuka voi auttaa sinua itsesi kehittämisessä? 
• Kenellä on suurin vastuu ihmisen luonteen jalostamisesta? 
• Mitä merkitystä on tavoitteilla?

Sovelluksia

• Sama harjoitus voidaan tehdä uudelleen ryhmän kanssa jonkin ajan kuluttua ja tutkia, miten kehittämiskohteet ja hyvät piirteet ovat kehittyneet ajan myötä. 
• Ryhmän tuotoksen voi tehdä myös draaman sijaan kollaasina: leikataan lehdistä kuvia, jotka ilmaisevat niitä asioita, joihin omassa elämässä on tyytyväinen. Järjestetään töistä taidenäyttely, jossa kierretään katsomassa jokainen teos, niin että tekijä saa esitellä sen muille.”

 

Lähde:
Toivakka, Sari & Miina Maasola (2011). Itsetunto kohdalleen! Harjoituksia itsetuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen. Jyväskylä: PS-kustannus.

Positiivisia mietelauseita: positiivisen palautteen anto

Tavoitteet: positiivisen palautteen antamisen taitojen kehittäminen
Aika: 20–30 minuuttia

Välineet: positiivisia mietelauseita, ainakin neljä kertaa osallistujien määrä

”Levitetään ohjaajan etukäteen hankkimia positiivisia mietelauseita sisältävät kortit pöydälle tekstipuoli alaspäin. Mietelauseita löytää runoantologioista tai Positiivareilta (www.positiivarit.fi).

Jokainen ryhmäläinen käy valitsemassa umpimähkään muutaman kortin itselleen.

Istutaan rinkiin.

Aloitetaan palautteen antaminen kullekin kerrallaan. Ohjaaja voi aloittaa ja lukea ääneen jonkin mietelauseen, joka hänestä sopii kyseiselle henkilölle. Muut lukevat tämän jälkeen hänelle sopivia ajatuksia. Kullekin riittänee 3–4 mietelausetta. Samalla voi sanoa muutakin positiivista: kiittää, kehua ja kannustaa.

Jatketaan, kunnes kaikille on luettu mietelauseet ja annettu palautetta.

Lopuksi ohjaaja voi vielä jakaa umpimähkään jokaiselle oman mietelauseen, jonka saaja saa viedä mukanaan. Sen voi lukea vaikkapa parilleen ääneen.

Keskustellaan yhdessä:

• Miltä mietelauseiden lukeminen ja kuunteleminen tuntui?
• Miten hyvin itselle luetut mietelauseet sopivat kohdalleen?
• Mitä uutta itsestäsi ehkä huomasit? Entä muista?
• Millaisia kehuja ja kiitoksia sait? Miltä ne tuntuivat?
• Miten hyvin osasit kehua muita? 
•  Miksi joskus on hyvä pysähtyä varta vasten antamaan positiivista palautetta?

Sovelluksia

Ryhmäläiset voivat valita sopivia mietelauseita myös ohjaajalle.

Kotitehtävänä voi etsiä sopivat pienet runot, aforismit tai tekstikatkelman omalle kotiryhmälleen, jos ryhmä on sellaisiin jaettu.”

Lähde:

Toivakka, Sari & Miina Maasola (2011). Itsetunto kohdalleen! Harjoituksia itsetuntemuksen ja vuorovaikutustaitojen oppimiseen. Jyväskylä: PS-kustannus.

Työn imun edistäminen

Tavoitteet: Edistää työn imua

”Yhteistoiminnallinen, hyväksyvä ja uudistushakuinen työyhteisö vahvistaa jäsentensä myönteisiä käsityksiä itsestään ja auttaa löytämään kenties työntekijältä itseltään piilossa olleita voimavaroja ja taitoja. Vastaavasti kilpailuhenkinen ja nujertava yhteisö voi lannistaa itseensä aiemmin uskoneen työntekijän.

Koko työyhteisöä energisoiva myönteinen vuorovaikutus tarkoittaa huomion kiinnittämistä työtovereiden onnistumisiin, vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin. Mahdollisia epäkohtia työyhteisössä käsitellään rakentavasti ja sinnikkäästi. Tutkimusten mukaan kukoistavissa ja taloudellisesti menestyvissä työyhteisöissä myönteistä kannustuspuhetta on vähintään kolminkertaisesti kielteiseen ja vähättelevään puheeseen verrattuna.”

”Esimies on aina esimerkki muille. Hänen tulee kyetä luottamusta herättävään, aikuiseen ja tasavertaiseen vuorovaikutukseen sekä olemaan aito. Tavoitteellinen, innostuva, kannustava ja oikeudenmukaiseksi koettu sekä käsityksiään muuttamaan kykenevä, mutta selkeä esimies saa luultavasti myös muut mukaansa.

Työn imua vahvistava esimies vastuuttaa ja valtuuttaa alaisiaan, tukee heidän kehittymistään ja antaa heille kunnian aikaansaannoksista. Voimaannuttavalla esimiehellä on rohkeutta suunnan näyttämiseen, mutta myös nöyryyttä oppia kritiikistä ja antaa anteeksi muille. Tällainen esimies näkee oman edun tavoittelua pidemmälle ja yhtenä keskeisenä tehtävään asettuu palvelemaan alaisiaan.”

 

”Työn imu syntyy etupäässä työn arjessa töitä yksin ja/tai yhdessä tehden. Organisaatiolla on mahdollisuus tukea ja vahvistaa tätä työntekijän ja työn välistä myönteistä sidettä ja työn tuloksellisuutta monin keinoin. Organisaatiolla on motivoitunut, sitoutunut ja menestystä tuottava henkilöstö, kun jokainen työntekijä kokee olevansa tervetullut työpaikalle ja tarpeellinen organisaation tavoitteiden saavuttamisessa.

Tutkimusten mukaan organisaation voimavaroilla ja työn imulla oli merkittävä myönteinen yhteys yritysten tulosmittareihin kuten tuottavuuteen, voittoon, asiakastyytyväisyyteen, työntekijöiden vähäisempään vaihtuvuuteen ja tapaturmiin.

Rahalla arvioituna korkeimpaan ja matalimpaan työn imun neljännekseen kuuluneiden yksikköjen ero oli kaiken kaikkiaan lähes miljoona euroa työyksikköä ja vuotta kohti.”

Lähteet:

http://www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/tyon_imu/mita_tyopaikoilla_voidaan%20tehda/mita_voin_tehda/Sivut/default.aspx

http://www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/tyon_imu/mita_tyopaikoilla_voidaan%20tehda/mita_voin_tehda_esimiehena/Sivut/default.aspx 
http://www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/tyon_imu/mita_tyopaikoilla_voidaan%20tehda/mita_organisaatio_voi_tehda/Sivut/default.aspx