Poikkeuksien löytäminen -harjoitus

Tavoitteet: Myönteisten poikkeuksien hyväksikäyttäminen toiminnan ja vuorovaikutuksen kehittämisessä

Ryhmän koko: Yksilöharjoitus, kaikenkokoiset ryhmät

Aika: +15 minuuttia

Välineet: Kynä ja paperia

"Ajattele henkilöä, jonka käyttäytyminen on sinulle tällä hetkellä pulmallista.

• Tee lista niistä tilanteista, joissa kyseinen henkilö ei käyttäydy häiritsevästi.
• Yritä keksiä, mitä eroja ongelmallisissa ja toimivissa tilanteissa on. Pienikin eroavuus saattaa olla tärkeä.
• Tee lista niistä toiminnoista, ominaisuuksista, luonteenpiirteistä, joita et halua tässä henkilössä muuttaa.
• Yritä keksiä, mitä sellaista teet jo nyt, mikä suhteessa kyseiseen henkilöön toimii. Miten itse olet erilainen ongelmattomissa tilanteissa?
• Edistääksesi jo nyt toimivaa käyttäytymistä tee suunnitelma, jonka perustana on tieto olemassa olevista poikkeuksista."

Lähde: Molnar, Alex & Lindquist, Barbara. Suom. Tapio Malinen. 1994. Tavoitteena työrauha. Helsinki: WSOY.

Uudelleenmääritys-harjoitus

Tavoitteet: Myönteisen uudelleenmäärittelyn hyväksikäyttäminen toiminnan ja vuorovaikutuksen kehittämisessä

Ryhmän koko: Yksilöharjoitus, kaikenkokoiset ryhmät

Aika: +15 minuuttia

Välineet: Kynä ja paperia


"Ajattele jotakin työssäsi tällä hetkellä ilmenevää todellista ongelmaa.

• Kuvaa mahdollisimman konkreettisesti (käyttäytymisen termein), mitä ongelmatilanteessa tapahtuu. Kuka tekee ja mitä? Keitä muita tilanteessa on osallisina?
• Miten tavallisesti reagoit ja mikä on tavanomainen lopputulos?
• Miten selität, miksi henkilö käyttäytyy tällä tavalla?
• Mitä vaihtoehtoisia (myönteisiä) selityksiä kyseiselle käyttäytymiselle voisi olla?
• Miten - käyttäen hyväksesi jotain näistä myönteisistä selityksistä - reagoisit eri lailla? Mitä voisit sen perustalta sanoa tai tehdä?" 
 

 Lähde: Molnar, Alex & Lindquist, Barbara. Suom. Tapio Malinen. 1994. Tavoitteena työrauha. Helsinki: WSOY.

Omien oikeuksien luettelo: lista jämäkkyysoikeuksista

Tavoitteet: Omien "jämäkkyysoikeuksien" tunnistaminen, pohtiminen ja työstäminen

Ryhmän koko: Yksilöharjoitus, kaikenkokoiset ryhmät

Aika: +15 minuuttia

Välineet: Ei erityisiä välineitä


"Tässä on lista jämäkkyysoikeuksista. Oikeuksien ideana on salliva suhteutuminen itseen niin, että on lupa päättää, mistä kaikesta kantaa huolta ja mistä ei, ja että antaa itselleen tilaa olla ihminen.

Rakentavasti itsekäs ihminen tunnustaa jämäkkyysoikeutensa. Kysymys on rohkeudesta pitää itsestään huolta!

Jämäkkyysoikeudet eivät tietenkään ole yksiselitteisesti tosia joka tilanteessa, kyse on pohdittavista ja arvioitavista asioista. Oikeuksiin liittyy aina velvollisuuksia ja vastuita. Omien oikeuksien luetteloa ei voi lukea niin, että minulla on aina ehdoton oikeus toimia näin. Kyse on tasapainon löytymisestä eri näkökantojen välillä.


OMIEN OIKEUKSIEN LUETTELO:

• Minulla on oikeus vastata kieltävästi pyyntöihin tai vaatimuksiin, joita en voi täyttää.
• Minulla on oikeus ilmaista sekä kielteisiä että myönteisiä tunteitani.
• Minulla on oikeus muuttaa mieleni.
• Minulla on oikeus tehdä virheitä ja olla epätäydellinen.
• Minulla on oikeus toimia omien arvojeni ja moraalikäsitysteni mukaan.
• Minulla on oikeus päättää omien asioideni tärkeysjärjestyksestä.
• Minulla on oikeus odottaa muilta rehellisyyttä.
• Minulla on oikeus sanoa: "En tiedä".
• Minulla on oikeus olla selittelemättä tai puolustelematta käytöstäni.
• Minulla on oikeus olla sekaantumatta muiden asioihin.
• Minulla on oikeus kaivata omaa aikaa tai tilaa.
• Minulla on oikeus saada ystäviä ja viihtyä ihmisten seurassa.
• Minulla on oikeus muuttua ja kasvaa.
• Minulla on oikeus siihen, että muut kunnioittavat ja ottavat huomioon tarpeitani ja toiveitani.
• Minulla on oikeus saada arvokasta ja kunnioittavaa kohtelua.
• Minulla on oikeus olla onnellinen.

(EDMUND BOURNE 1999)


"Monet listan oikeuksista tuntuvat monille varmastikin itsestäänselvyyksiltä, ja hyvä niin. Yleensä, kun tätä asiaa käsitellään ryhmässä, on joukossa aina muutama, joita jo listan lukeminen alkaa itkettää. Listan omat oikeudet tuntuvat heille niin kaukaisilta, saavuttamattomilta asioilta - joltain mihin heillä ei ole lupaa.

• Pohdi :
• Miltä omien oikeuksien luettelon lukeminen tuntui?
• Kuinka paljon annat itsellesi edellä lueteltuja oikeuksia?
• Tahdotko 'antaa' itsellesi jonkin listalla olleen oikeuden?
• Onko jotain, mitä pitää harjoitella tai pohtia?

• Jämäkkyysoikeuksia on hyvä harjoitella ja työstää:
• Etsi omasta elämästäsi kohtia, joissa jämäkkyystaitojasi olisi hyvä parantaa ja mieti, miten voit 'kuivaharjoitella' niitä itseksesi.
• Etukäteen mielikuvissa tehty harjoittelu helpottaa huomattavasti todellisessa tilanteessa toimimista. Itse tilanne saattaa tulla niin yllättäen, että siinä on vaikeaa löytää uusia sanoja.

• Vahvistuksia:
• Minulla on oikeus hyvään elämään!
• Riittää, että teen parhaani!
• Muut ihmiset pitävät minusta tällaisena kuin olen!
• Minä olen minä ja se on hieno juttu!"

Lähde:  Katajainen, Antero, Lipponen, Krisse & Litovaara, Anneli. 2003. Voimavarat käyttöön. Duodecim.

Arvostava silmä ja kiitollisuuspäiväkirja

Tavoitteet: "Arvostavan silmän" käyttämisen ja kiitollisuuden harjoittelu

Ryhmän koko: Yksilöharjoitus, kaikenkokoiset ryhmät

Aika: +15 minuuttia

Välineet: Kynä ja paperia, vihko tai päiväkirja tms.


"Arvostavan suhtautumistavan turvin on paljon helpompi tulla toimeen monenlaisten ihmisten kanssa. Se tarkoittaa suhtautumistapaa, jolla teemme vuorovaikutuksen itsellemme paljon helpommaksi ja miellyttävämmäksi. Voimme pyrkiä näkemään raivostuneessa työtoverissa sen kauneuden, joka ei ehkä juuri nyt ole läsnä, mutta joka tässä ihmisessä parhaimmillaan on.

• Tutki elämääsi ja elinpiiriäsi arvostavalla silmällä. Löydä itsestäsi, läheisistösi ja elämästäsi ne hyvät asiat, joiden haluat siinä säilyvän.
• Listaa näitä asioita itsellesi ja jatka listaa aina kun huomaat asioita, joita arvostat.
• Tee itsellesi kiitollisuusvihko. Yvonne Dolan neuvoo pitämään aina mukana pientä vihkoa, johon voi kirjata päivittäin kohtaamiaan asioita, joista on kiitollinen. Tämän kiitollisuusvihon lukeminen illalla auttaa hyvään ja rauhalliseen uneen. Sitä voi käyttää myös mielialan muuttamiseen ja itsensä piristämiseen."

Lähde: Katajainen, Antero, Lipponen, Krisse & Litovaara, Anneli. 2003. Voimavarat käyttöön. Duodecim.


Kiitollisuuspäiväkirja:

"Tämä harjoitus on tällä hetkellä suuri suosikki positiivisuus- ja onnellisuustutkimuksen piirissä.

Kirjoittaminen auttaa huomaamaan sitä hyvää, mikä nyt on jo olemassa tai juuri nyt syntymässä. Tarkoitus on synnyttää luonnollista, ei teeskenneltyä kiitollisuutta elämää kohtaan ja todella sallia itselleen hyvistä asioista nauttiminen.

Harjoitus:

Kirjoita illalla muistiin päivän aikana tapahtuneita mukavia asioita. Jälleen on kysymys hyvin arkipäiväisistä asioista ja tapahtumista. Mitään suurta ja ihanaa ei tarvitse kuvitella eikä uskotella itselleen olemassa olevaksi. Havainnoi sitä luonnollista hyvää, joka on jo olemassa elämässäsi tai joka ikään kuin tulee sinua vastaan päivän aikana. Kirjoita muistiin, miten asiat ovat päivän aikana onnistuneet ja miten paljon hyvää ja mukavaa sinulle on tapahtunut. Kun totut tähän, voit jatkaa kirjaamalla päivän aikana tapahtuneita ihmeitä, esimerkiksi miten koirasi vointi on parantunut sairauden jälkeen, miten työkaverisi kiitti sinua tai miten hyvin suosikkijoukkueesi yhtäkkiä pelasi."


Lähde: Dunderfelt, Tony. 2010. Ilon psykologia. Jyväskylä: PS-kustannus.

 

Pohdittavaa "uusista taudeista" kärsiville

Tavoitteet: Pohtia "uusien tautien" ilmenemistä ja torjumista omassa elämässä

Ryhmän koko: Yksilöharjoitus, kaikenkokoiset ryhmät

Aika: +15 minuuttia

Välineet: Ei erityisiä välineitä


Ilonpuutostauti - oireina ärtyneisyys, aggressiivisuus, kärsimättömyys ja vihamielisyys

• Ilo vahvistaa puolustusjärjestelmäämme ja toimii "yhteiselon voiteluaineena", huumori aktivoi aivoja

• Pohdi:
• Miksi elän?
• Mikä on tärkeintä elämässäni?
• Milloin on paras hetki toteuttaa sitä?
• Miten tämä päivä on ollut iloksi itselleni ja muille?

• Mieti:
• M inkälaisilla kasvonilmeillä yleensä liikut?
• Mistä saisit sopivasti ilon ja naurun lisätartuntaa?
• Miten voit piristää ympäristöäsi?

• Tunteiden jäljittely aiheuttaa ja vahvistaa tunteita: harjoittele peilin edessä kynä hampaiden välissä

 

Kiiresairaus - oireina tuloksen ja laadun kärsiminen, virheet, työtapaturmat, stressi, uupumus, sairastaminen, yhteistyön heikkeneminen, kehittämisen ja uudistumisen unohtuminen, luovan ajattelun heikkeneminen
 

•  'Elä nopeammin niin elämäsi loppuu pikaisemmin.'
• 'Tarkistitpa oliiveja miten usein tahansa, ne eivät kypsy nopeammin.'

• Kun on liian kiire kiivetä tehokkuuden tikkaita askel kerrallaan aina vaan ylöspäin ei ehditä miettimään, nojaavatko tikkaat oikeaan seinään

•  Pohdi:
• Mistä merkeistä sinä tunnistat alkavan stressin?
• Mitä sinun on silloin hyvä tehdä?

• Voimme myös itse vaikuttaa kiireeseemme
• Voimme yhtä hyvin kuvitella meillä olevan paljon aikaa kuin ahdistua ajan vähyydestä (kumpikaan ei ole sen enempää väärin)
• Kiire ei vain tapahdu meille - se tehdään valinnoilla 

 

Infoähky - oireina liiallinen tiedon hamuaminen ja valitsemisen vaikeus sekä tästä seuraava ahdistuksen tunne

• Nyt jos koskaan on entistä tärkeämpää tunnistaa tarpeellinen ja luotettava tieto informaatiomassasta
• Aivomme tarvitsevat aikaa ja lepoa, jotta informaatio voi muuttua merkitykselliseksi tiedoksi
• Unen aikana tiedonsirpaleet saavat mahdollisuuden asettua ja suhteutua olemassaoleviin merkitysrakenteisiin

• Hiljaisuus on lääke informaatiomelun aikaansaamaan ähkyyn

• Ole aktiivinen ja aloitteellinen ottaessasi tilanteen haltuun:
• Mieti, ovatko kaikki seuraamasi lehdet tarpeellisia?
• Mikä on sinulle tärkeintä informaatiota, johon kannattaa keskittyä?
• Mistä osasta informaatiotulvaa voisit karsia?
• Mitkä viestimet (kirjat, lehdet, radio, TV, internet) palvelevat sinua parhaiten? Mistä niistä voisit luopua joksikin aikaa?

 

Univelka - oireina  heikkenemistä uuden oppimisen, muistin, valppauden, luovuuden, sopeutumiskyvyn ja ajattelukyvyn alueilla

• Uni on toimintakykymme peruspilareita - älä laimilyö sitä!

•  Pohdi omaa unen määrääsi:
• "Tasapainoisen elämän kurssilla (AK) Ville pyysi innokkaasti puheenvuoroa, kun kävimme läpi erilaisia tapoja huolehtia itsestään. Hän kertoi tehneensä elämänsä tärkeimmän ja ratkaisevimman oivalluksen, joka on vaikuttanut hänen elämäänsä radikaalisti. Ryhmä odotti korvat höröllä selitystä ihmeeseen: Ville oli alkanut mennä iltaisin nukkumaan 1-2 tuntia aikaisemmin kuin ennen! Tällä oli ollut huomattava positiivinen vaikutus hänen energiaansa, mielialaansa, elämänasenteeseensa ja moniin muihin asioihin." 

 

Hullutteluvajaus - oireina iloa ja energiaa tuovien asioiden unohtuminen ja korvautuminen kiireellä, tehokkuusajattelulla, aikapulalla ja univelalla

•  Hulluttele, irrottele - mitä se sinulle voisi tarkoittaa?

 

Kulttuurivajaus - suurentaa riskiä sairauden kokemukseen

• Kulttuurin suotuisa yhteys terveydentilaan ilmaantuu nopeatsti, mutta se myös katoaa nopeasti positiiviseksi koettujen harrastusten jäädessä pois

Lähde: Katajainen, Antero, Lipponen, Krisse & Litovaara, Anneli. 2003. Voimavarat käyttöön. Duodecim.

Jämäkän ilmaisun kolme osaa

"Jämäkässä, vakuuttavassa ilmaisutyylissä erotetaan kolme osaa:

1. Oma ajatus tilanteesta

• Kerro tosiasiat, yritä kuvata tilanne puolueettomasti, älä syytä tai moiti, älä tuomitse, älä vääristä, älä ole kielteinen, älä käytä sinä -ilmaisua, vaan ota itsellesi täysi vastuu omista tunteistasi.

2. Oma tunne tilanteesta

• Jokin estää meitä ilmaisemasta, miltä jokin tilanne tuntuu. Uupumuksesta selviytymisessä olisi ensiarvoista tunnistaa mitä tunteita itsessä liikkuu tietyssä työtilanteessa. Kuuntele itseäsi.

3. Oma toivomus tilanteesta

• On helppo sanoa olevansa tyytymätön. Vaikeampaa on esittää parannusehdotus. Jämäkkä osaa esittää vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi."

Lähde: Sihvonen, Arja. Miten ehkäisen työuupumuksen. Helsinki: Suomen mielenterveysseura, SMS-Julkaisut

"Palaute hampurilaiseen tapaan": kokonaisuus ja yksityiskohdat tasapainossa

1. "Ensimmäinen, päällimmäinen kerros

• Olet tehnyt työsi erittäin hyvin. Olen siihen oikein tyytyväinen.
• Aloita palaute aina myönteisellä lausumalla. Tee se aidosti ja lämpimästi.

2. Toinen, keskimmäinen kerros

• Jos kuitenkin haluaisit kehittyä vielä paremmaksi, niin se, missä voisit jonkin verran parantaa suoritustasi, on...
• Tässä kerroksessa voi olla murea tai sitkeäkin pihvi, joka työntekijän tulisi niellä. Tässä on tehtävänä antaa palaute vaikeastakin asiasta. Älä tapa ensimmäisen kerroksen hyvää ja myönteistä oloa aloittamalla kakkoskerrosta sanalla mutta. Käytä siis aina jos -sanaa.

3. Kolmas, alin kerros

• Mutta kaiken kaikkiaan työotteesi on tehokas ja tuloksia on syntynyt. Olen havainnut ne tyytyväisenä.
• Viimeisessä kerroksessa lievennät keskimmäisen kerroksen vaikeaa teemaa mutta -sanalla, kenties pahaa makuakin. Nyt näet työntekijän suorituksen kokonaisuutena, mikä on aina tärkeintä palautteessa. Näin hän pystyy syömään hyvällä ruokahalulla koko palautteen, koko hampurilaisen, mureine tai sitkeine pihveineen. Pyri olemaan aito. Älä kuitenkaan jätä palautetta antamatta, vaikka et aluksi pystyisikään aitouteen. Harjaannut siihen ajan myötä."

Lähde: Sihvonen, Arja. 1996. Miten ehkäisen työuupumuksen. Helsinki: Suomen mielenterveysseura, SMS-julkaisut.

"Kaikessa palautteessa on hyvä muistaa konkreettisuus: 

• Sen sijaan, että sanoo pelkästään yleisellä tasolla jotain positiivista ("Kiitos hyvästä ruuasta"), niin voi poimia esiin tietyn yksityiskohdan, johon erityisesti kiinnitti huomiota ("Tämä kastike sopi erinomaisen hyvin yhteen kalan kanssa").
• Tässä ei ole kysymys mistään teeskentelemisestä. Ei voi yleisellä tasolla pitää tarjotusts ruuasta, vaan tyytyväisyys tulee aina jostakin konkreettisesta kokemuksesta.
• Konkreettisten yksityiskohtien huomaaminen vaikuttaa hyvin voimakkaasti toiseen ihmiseen.
• Voit myös huomata, että tällä tavalla olet laittanut liikkeelle positiivisen kierteen.
• Tutkimusten mukaan myönteinen palaute toimii parhaiten suhteessa 3 : 1 eli kolme myönteistä palautetta yhden kriittisen tai ns. korjaavan palautteen kanssa. Hyvin usein suhde on valitettavasti päinvastoin."

Lähde: Dunderfelt, Tony. 2010. Ilon psykologia. Jyväskylä: PS-kustannus.


"Korjaavassa eli negatiivisessa palautteessa on erityisen tärkeäää, että se annetaan käyttäytymisestä ja tekemisestä, eikä persoonaan liittyvistä asioista."


Lähde: Katajainen, Antero, Lipponen, Krisse & Litovaara, Anneli. 2003. Voimavarat käyttöön. Duodecim. 

"Tämä on minun paikkani": jämäkkyysharjoitus

Tavoitteet: Jämäkkyyden harjoittelu ja sen tunnistaminen, mitä on helppoa tai vaikeaa vastustaa

Ryhmän koko: Kaikenkokoiset ryhmät

Aika: Noin 15 minuuttia + purku keskustellen

Välineet: Tuoleja, ei muita erityisiä välineitä

"Toimikaa pareittain. Toinen parin jäsenistä seisoo ja toinen istuu.

Henkilö, joka istuu, käyttää harjoituksen aikana yhtä lausetta: 'En nouse, tämä on minun paikkani.'

Henkilö, joka seisoo, yrittää saada toisen nousemaan ja luovuttamaan paikkansa. Kaikki muut keinot (suostuttelu, uhkailut yms.) paitsi fyysinen kosketus ovat luvallisia. Viiden minuutin kuluttua osia vaihdetaan.

Istujan on kuulosteltava itseään. Mitä on vaikea vastustaa ja toisaalta mitä on helppo vastustaa? Mistä se johtuu? Mitä se kertoo minusta ja ammattikunnastamme?"

Lähde: Mäkisalo-Ropponen, Merja. 2011. Vuorovaikutustaidot sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Tunne tunteesi

Tavoitteet: Omien tunteiden tunnistamisen ja nimeämisen harjoittelu

Ryhmän koko: Yksilöharjoitus, kaikenkokoiset ryhmät

Aika: Noin 15 minuuttia + tehtävän mahdollinen purku keskustellen

Välineet: Kynä ja paperia

"Omat tunteet on hyvä oppia tunnistamaan ja nimeämään. Kun tunnistaa omat tunteensa ja sen, mistä ne johtuvat, on helpompi hallita niitä.

Mieti jotain hyvin voimakasta kokemaasi tunnetta tietyssä tilanteessa ja vastaa itsellesi seuraaviin kysymyksiin (Laukka-Sinisalo 1994, Omaiset mielenterveystyön tukena 2004):

1. Mitä tapahtui juuri ennen kuin koit tämän tunteen?
2. Mitä tämä tunne sinulle kertoo? Jos tunne osaisi puhua Sinulle, mitä se sanoisi?
3. Jos tämä tunne on kasvi, mitä olet tehnyt, että olet saanut sen kasvamaan? Mikä ruokkii tunnettasi?
4. Milloin olet aikaisemmin tuntenut samoin? Onko tilanteissa jotain samankaltaisuutta?"

 Lähde: Laukka-Sinisalo, H. 1994. Tarina kahdesta sammakosta - eli kuinka löydät itsestäsi selviytyjän. Helsinki: Otava. JA Omaiset mielenterveystyön tukena ry. 2004. Tilaa ilolle. Hyvinvointiopas mielenterveyskuntoutujan omaiselle. Teoksessa Mäkisalo-Ropponen, Merja. 2011. Vuorovaikutustaidot sosiaali- ja terveysalalla. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Näin kehu toimii

1. Tiedä, mitä kehut.

Vilpittömän ja kokonaisvaltaisen myönteisen palautteen antaminen vaatii, että kehuja tuntee sekä tilanteen että kehuttavansa. Tarkkaile ja havainnoi; huomaa kiittämistä ansaitsevat teot ja kehuun johtanut kehitys. Huomaa etenkin suoritukset, joilla tiedät olevan erityistä merkitystä kehuttavalle.

2. Löydä kehun aiheita myös toisen ihmisen heikoilla alueilla.

Tuskin kukaan nauttii tekemisestä, jossa kokee olevansa huono. Saattaa syntyä huonoja kokemuksia, jopa traumoja. Oikeanlainen ja oikea-aikainen kehu tällaisessa tilanteessa voi kantaa myöhemmin pitkällekin. Pyri löytämään virheiden alta onnistunut yksityiskohta tai suorituksen osa, josta voit antaa aidosti positiivista palautetta.

3. Anna rakentavaa kritiikkiä.

Pelkkä positiivisen palautteen anto saattaa tuntua vastaanottajasta teennäiseltä tai jopa valheelliselta. Rakentava kritiikki voi parhaimmillaan vahvistaa myös myönteistä palautetta saaden sen tuntumaan aidommalta. Kritiikin antaminen ja vastaanottaminen eivät aina ole helppoa, ja ne ovatkin kyky sinänsä - silti kritiikin antamista ei tulisi varoa liiaksi. Tärkeintä on synnyttää ilmapiiri, jossa kaikki ymmärtävät, mistä palautteessa on kysymys: rakentava kritiikki sisältää aina myös ajatuksen siitä, että palautteen antaja uskoo palautteen saajan kykyyn ja mahdollisuuksiin kehittyä edelleen sekä haluaa tukea häntä tällä tiellä.

4. Kehu yhteisöä ja yhteisössä.

Toisinaan yksilöiden kehuminen ryhmässä saattaa synnyttää tunteen kilpailuasetelmasta. Tätä voi ehkäistä suuntaamalla kehun koko ryhmälle silloin, kun sen jäsenet onnistuvat. Yhteisön saama myönteinen palaute tukee samalla myös yksilöitä, eikä suinkaan vähennä yksilöllisesti suunnatun palautteen arvoa.

5. Kehu yksilöä.

Yksittäiselle henkilölle suunnattua positiivista palautetta kannattaa antaa myös ryhmän kuullen, etenkin jos sen kohde ei ole löytänyt paikkaansa ryhmässä tai tarvitsee tunnustusta paitsi ohjaajalta myös muulta yhteisöltä. Toisinaan yksilölle annettu kehu kuitenkin toimii parhaiten kahdenkeskisessä tilanteessa, yksityisenä.

6. Kehu omana itsenäsi.

"Kehusi on arvokasta siksi, että juuri sinä annat sen." Kehun antaminen omana itsenään, omine arvoineen, mielipiteineen ja mieltymyksineen, on tärkeää. Joskus on hyvä myös tunnustaa, että jokin mainituista yksilöllisistä seikoista voi estää vilpittömän positiivisen palautteen antamisen - tämä on parempi vaihtoehto kuin tyhjä ja tarkoitukseton kehuminen tai kritisoiminen kertomatta pääsyytä antamaansa kritiikkiin.

7. Kannusta kehumiseen - ja kritiikkiin.

On tärkeää, että ohjaaja ei ole ryhmän ainoa palautteen antaja. Hänen palautteellaan voi toki olla erityistä asiantuntijuuteen tai auktoriteettiin perustuvaa painoarvoa, mutta myös toisten ryhmän jäsenten antama palaute on merkityksellistä etenkin monipuolisuuden ja kiinnostavuuden vuoksi. Myös ohjaaja voi oppia ryhmän jäsenten toisilleen antamasta palautteesta. Perusteltua palautteenantoa on hyvä opetella yhdessä.


Lähde: Vehkalahti, Reetta. 2007. Kehu lapsi päivässä. Vinkkejä ja toimintatapoja lapsen itsetunnon tukemiseen. Helsinki: LK-kirjat.

Toisen itsetunnon tukeminen: pohdintatehtävä

Tavoitteet: Toisen itsetunnon tukeminen, palautteen antaminen ja saaminen
Ryhmän koko: Kaikenkokoiset ryhmät

”Pohtikaa, millaiselle ihmiselle (lapsi/aikuinen) on helppo antaa positiivista palautetta
Onnistuuko negatiivisen palautteen antaminen?
Miten heikko itsetunto näkyy itselläsi /muilla ryhmän jäsenillä?
Minkälaisissa asioissa olet mielestäsi epäonnistunut? Oletko epäonnistunut myös toisten mielestä?
Ryhmässä voidaan miettiä, miten ryhmäläiset voivat tukea toistensa itsetuntoa.
Millä keinoilla ryhmäläiset voivat tukea ohjaajan itsetuntoa?
Tutkaile itsetuntoasi. Luettele ensin myönteiset ominaisuutesi tai piirteesi ja perustele itsellesi tai ryhmälle, miksi ne ovat positiivisia. Tärkeintä on luottaa omaan arviointiin siitä, mitkä ovat positiivisia asioita elämässäsi.
Tarkastele seuraavaksi kielteisiä ominaisuuksiasi tai tapojasi. Perustele, miksi koet ominaisuudet kielteisinä.
Millaiset ovat olleet ikävimmät herjat, joita olet saanut? Miten olet reagoinut niihin? Ryhmässä voidaan koota jokaisen saamat herjat vältettävien huomioiden listaksi.
Muistele, miten olet toista ihmistä mitätöinyt. Luetteloi päällimmäiseksi muistuneet, antamasi haukut. Minkälaisissa tilanteissa tuli sanottua sellaista, jonka muistat negatiivisena jälkikäteen? Koetko syyllisyyttä sanomisistasi? Laatikaa ryhmässä luettelo toisen mitätöintikeinoista.
Sama harjoitus on tehtävä myös myönteisistä huomioista ja kehumisista. Kopioikaa kehut toisillenne, voitte kehitellä niitä eteenpäin.
Pitäkää kehumiskilpailut. Parhaat kehumiset palkitaan.
Kokeilkaa pieniä rohkaisulappusia, joita lahjoitetaan ryhmäläisille.
Miten palkitset itseäsi hyvistä opiskelutuloksistasi, luonteestasi tai tuloksellisista työtavoista? Tee lista palkitsemistavoistasi. Voit hyötyä myös toisten palkitsemistavoista."

Lähde:

Kalliopuska, Mirja (1995). Sosiaaliset taidot. Helsinki: Painatuskeskus Oy.