Omien oikeuksien luettelo: lista jämäkkyysoikeuksista

Tavoitteet: Omien "jämäkkyysoikeuksien" tunnistaminen, pohtiminen ja työstäminen

Ryhmän koko: Yksilöharjoitus, kaikenkokoiset ryhmät

Aika: +15 minuuttia

Välineet: Ei erityisiä välineitä


"Tässä on lista jämäkkyysoikeuksista. Oikeuksien ideana on salliva suhteutuminen itseen niin, että on lupa päättää, mistä kaikesta kantaa huolta ja mistä ei, ja että antaa itselleen tilaa olla ihminen.

Rakentavasti itsekäs ihminen tunnustaa jämäkkyysoikeutensa. Kysymys on rohkeudesta pitää itsestään huolta!

Jämäkkyysoikeudet eivät tietenkään ole yksiselitteisesti tosia joka tilanteessa, kyse on pohdittavista ja arvioitavista asioista. Oikeuksiin liittyy aina velvollisuuksia ja vastuita. Omien oikeuksien luetteloa ei voi lukea niin, että minulla on aina ehdoton oikeus toimia näin. Kyse on tasapainon löytymisestä eri näkökantojen välillä.


OMIEN OIKEUKSIEN LUETTELO:

• Minulla on oikeus vastata kieltävästi pyyntöihin tai vaatimuksiin, joita en voi täyttää.
• Minulla on oikeus ilmaista sekä kielteisiä että myönteisiä tunteitani.
• Minulla on oikeus muuttaa mieleni.
• Minulla on oikeus tehdä virheitä ja olla epätäydellinen.
• Minulla on oikeus toimia omien arvojeni ja moraalikäsitysteni mukaan.
• Minulla on oikeus päättää omien asioideni tärkeysjärjestyksestä.
• Minulla on oikeus odottaa muilta rehellisyyttä.
• Minulla on oikeus sanoa: "En tiedä".
• Minulla on oikeus olla selittelemättä tai puolustelematta käytöstäni.
• Minulla on oikeus olla sekaantumatta muiden asioihin.
• Minulla on oikeus kaivata omaa aikaa tai tilaa.
• Minulla on oikeus saada ystäviä ja viihtyä ihmisten seurassa.
• Minulla on oikeus muuttua ja kasvaa.
• Minulla on oikeus siihen, että muut kunnioittavat ja ottavat huomioon tarpeitani ja toiveitani.
• Minulla on oikeus saada arvokasta ja kunnioittavaa kohtelua.
• Minulla on oikeus olla onnellinen.

(EDMUND BOURNE 1999)


"Monet listan oikeuksista tuntuvat monille varmastikin itsestäänselvyyksiltä, ja hyvä niin. Yleensä, kun tätä asiaa käsitellään ryhmässä, on joukossa aina muutama, joita jo listan lukeminen alkaa itkettää. Listan omat oikeudet tuntuvat heille niin kaukaisilta, saavuttamattomilta asioilta - joltain mihin heillä ei ole lupaa.

• Pohdi :
• Miltä omien oikeuksien luettelon lukeminen tuntui?
• Kuinka paljon annat itsellesi edellä lueteltuja oikeuksia?
• Tahdotko 'antaa' itsellesi jonkin listalla olleen oikeuden?
• Onko jotain, mitä pitää harjoitella tai pohtia?

• Jämäkkyysoikeuksia on hyvä harjoitella ja työstää:
• Etsi omasta elämästäsi kohtia, joissa jämäkkyystaitojasi olisi hyvä parantaa ja mieti, miten voit 'kuivaharjoitella' niitä itseksesi.
• Etukäteen mielikuvissa tehty harjoittelu helpottaa huomattavasti todellisessa tilanteessa toimimista. Itse tilanne saattaa tulla niin yllättäen, että siinä on vaikeaa löytää uusia sanoja.

• Vahvistuksia:
• Minulla on oikeus hyvään elämään!
• Riittää, että teen parhaani!
• Muut ihmiset pitävät minusta tällaisena kuin olen!
• Minä olen minä ja se on hieno juttu!"

Lähde:  Katajainen, Antero, Lipponen, Krisse & Litovaara, Anneli. 2003. Voimavarat käyttöön. Duodecim.

Pohdittavaa "uusista taudeista" kärsiville

Tavoitteet: Pohtia "uusien tautien" ilmenemistä ja torjumista omassa elämässä

Ryhmän koko: Yksilöharjoitus, kaikenkokoiset ryhmät

Aika: +15 minuuttia

Välineet: Ei erityisiä välineitä


Ilonpuutostauti - oireina ärtyneisyys, aggressiivisuus, kärsimättömyys ja vihamielisyys

• Ilo vahvistaa puolustusjärjestelmäämme ja toimii "yhteiselon voiteluaineena", huumori aktivoi aivoja

• Pohdi:
• Miksi elän?
• Mikä on tärkeintä elämässäni?
• Milloin on paras hetki toteuttaa sitä?
• Miten tämä päivä on ollut iloksi itselleni ja muille?

• Mieti:
• M inkälaisilla kasvonilmeillä yleensä liikut?
• Mistä saisit sopivasti ilon ja naurun lisätartuntaa?
• Miten voit piristää ympäristöäsi?

• Tunteiden jäljittely aiheuttaa ja vahvistaa tunteita: harjoittele peilin edessä kynä hampaiden välissä

 

Kiiresairaus - oireina tuloksen ja laadun kärsiminen, virheet, työtapaturmat, stressi, uupumus, sairastaminen, yhteistyön heikkeneminen, kehittämisen ja uudistumisen unohtuminen, luovan ajattelun heikkeneminen
 

•  'Elä nopeammin niin elämäsi loppuu pikaisemmin.'
• 'Tarkistitpa oliiveja miten usein tahansa, ne eivät kypsy nopeammin.'

• Kun on liian kiire kiivetä tehokkuuden tikkaita askel kerrallaan aina vaan ylöspäin ei ehditä miettimään, nojaavatko tikkaat oikeaan seinään

•  Pohdi:
• Mistä merkeistä sinä tunnistat alkavan stressin?
• Mitä sinun on silloin hyvä tehdä?

• Voimme myös itse vaikuttaa kiireeseemme
• Voimme yhtä hyvin kuvitella meillä olevan paljon aikaa kuin ahdistua ajan vähyydestä (kumpikaan ei ole sen enempää väärin)
• Kiire ei vain tapahdu meille - se tehdään valinnoilla 

 

Infoähky - oireina liiallinen tiedon hamuaminen ja valitsemisen vaikeus sekä tästä seuraava ahdistuksen tunne

• Nyt jos koskaan on entistä tärkeämpää tunnistaa tarpeellinen ja luotettava tieto informaatiomassasta
• Aivomme tarvitsevat aikaa ja lepoa, jotta informaatio voi muuttua merkitykselliseksi tiedoksi
• Unen aikana tiedonsirpaleet saavat mahdollisuuden asettua ja suhteutua olemassaoleviin merkitysrakenteisiin

• Hiljaisuus on lääke informaatiomelun aikaansaamaan ähkyyn

• Ole aktiivinen ja aloitteellinen ottaessasi tilanteen haltuun:
• Mieti, ovatko kaikki seuraamasi lehdet tarpeellisia?
• Mikä on sinulle tärkeintä informaatiota, johon kannattaa keskittyä?
• Mistä osasta informaatiotulvaa voisit karsia?
• Mitkä viestimet (kirjat, lehdet, radio, TV, internet) palvelevat sinua parhaiten? Mistä niistä voisit luopua joksikin aikaa?

 

Univelka - oireina  heikkenemistä uuden oppimisen, muistin, valppauden, luovuuden, sopeutumiskyvyn ja ajattelukyvyn alueilla

• Uni on toimintakykymme peruspilareita - älä laimilyö sitä!

•  Pohdi omaa unen määrääsi:
• "Tasapainoisen elämän kurssilla (AK) Ville pyysi innokkaasti puheenvuoroa, kun kävimme läpi erilaisia tapoja huolehtia itsestään. Hän kertoi tehneensä elämänsä tärkeimmän ja ratkaisevimman oivalluksen, joka on vaikuttanut hänen elämäänsä radikaalisti. Ryhmä odotti korvat höröllä selitystä ihmeeseen: Ville oli alkanut mennä iltaisin nukkumaan 1-2 tuntia aikaisemmin kuin ennen! Tällä oli ollut huomattava positiivinen vaikutus hänen energiaansa, mielialaansa, elämänasenteeseensa ja moniin muihin asioihin." 

 

Hullutteluvajaus - oireina iloa ja energiaa tuovien asioiden unohtuminen ja korvautuminen kiireellä, tehokkuusajattelulla, aikapulalla ja univelalla

•  Hulluttele, irrottele - mitä se sinulle voisi tarkoittaa?

 

Kulttuurivajaus - suurentaa riskiä sairauden kokemukseen

• Kulttuurin suotuisa yhteys terveydentilaan ilmaantuu nopeatsti, mutta se myös katoaa nopeasti positiiviseksi koettujen harrastusten jäädessä pois

Lähde: Katajainen, Antero, Lipponen, Krisse & Litovaara, Anneli. 2003. Voimavarat käyttöön. Duodecim.

Muksuopin 15 askelta - opiksi aikuisillekin

" 1. ASKEL: Ongelmat käännetään taidoiksi.
Selvitetään, mikä taito lapsen pitää opetella, jotta hän pääsee ongelmastaan.

2. ASKEL: Taidosta sovitaan.
Lapsen kanssa keskustellaan ja sovitaan siitä, minkä taidon hän opettelee.

3. ASKEL: Taidon hyödyt kartoitetaan.
Lasta autetaan näkemään, mitä kaikkea hyötyä siitä on, että hän oppii taidon.

4. ASKEL: Taito nimetään.
Lasta pyydetään keksimään taidolleen hauska nimi.

5. ASKEL: Valitaan voimaolento.
Lasta pyydetään valitsemaan itselleen voimaolento.

6. ASKEL: Pyydetään kannustajia.
Lasta autetaan hankkimaan itselleen joukko kannustajia.

7. ASKEL: Valetaan onnistumisen uskoa.
Vahvistetaan lapsen uskoa siihen, että hän onnistuu oppimaan taidon.

8. ASKEL: Suunnitellaan juhlistamista.
Lapsen kanssa suunnitellaan etukäteen, miten taidon oppimista juhlistetaan.

9. ASKEL: Taito näytetään.
Lasta pyydetään kertomaan ja näyttämään, miten hän toimii käytännössä hallitessaan taidon.

10. ASKEL: Taito julkistetaan.
Taidon harjoittelemisesta kerrotaan lasta lähellä oleville ihmisille.

11. ASKEL: Taitoa harjoitellaan.
Lapsen kanssa sovitaan, miten hän harjoittelee taitoaan.

12. ASKEL: Sovitaan, miten taidosta muistutetaan.
Lasta pyydetään sanomaan, miten hän haluaa itseään muistutettavan, jos hän unohtaa taitonsa.

13. ASKEL: Juhlistetaan oppimista.
Kun lapsi on oppinut taitonsa, hänen oppimistaan juhlistetaan ja hän saa kiittää kaikkia niitä, jotka auttoivat häntä oppimaan taitonsa.

14. ASKEL: Lapsi saa opettaa taidon muillekin.
Lapselle tarjotaan mahdollisuus opettaa oppimansa taito eteenpäin.

15. ASKEL: Sovitaan seuraavasta taidosta.
Lapsen kanssa sovitaan siitä, minkä taidon hän opettelee seuraavaksi."


Lähde: Furman, Ben. 2003. Muksuoppi. Ratkaisun avaimet lasten ongelmiin. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Lisätietoa: http://www.benfurman.com/

Jämäkän ilmaisun kolme osaa

"Jämäkässä, vakuuttavassa ilmaisutyylissä erotetaan kolme osaa:

1. Oma ajatus tilanteesta

• Kerro tosiasiat, yritä kuvata tilanne puolueettomasti, älä syytä tai moiti, älä tuomitse, älä vääristä, älä ole kielteinen, älä käytä sinä -ilmaisua, vaan ota itsellesi täysi vastuu omista tunteistasi.

2. Oma tunne tilanteesta

• Jokin estää meitä ilmaisemasta, miltä jokin tilanne tuntuu. Uupumuksesta selviytymisessä olisi ensiarvoista tunnistaa mitä tunteita itsessä liikkuu tietyssä työtilanteessa. Kuuntele itseäsi.

3. Oma toivomus tilanteesta

• On helppo sanoa olevansa tyytymätön. Vaikeampaa on esittää parannusehdotus. Jämäkkä osaa esittää vaihtoehtoja tilanteen ratkaisemiseksi."

Lähde: Sihvonen, Arja. Miten ehkäisen työuupumuksen. Helsinki: Suomen mielenterveysseura, SMS-Julkaisut

Rikkinäinen levy -tekniikka (assertiivisuustekniikka)

Tavoitteet: Assertiiviseen/jämäkkään ilmaisuun pyrkiminen

Ryhmän koko: Yksilöharjoitus, kaikenkokoiset ryhmät

Aika: +15 minuuttia

Välineet: Ei erityisiä välineitä

1. "Päätä mielessäsi, mitä tahdot tai mitä et tahdo.
2. Muodosta lyhyt, helppotajuinen lause siitä, mitä haluat. Pyri muodostamaan mieluiten yksi lause. Vältä sanontoja en voi, en pysty. Sano mieluummin en halua, koska 'en voi' -lauseeseen toinen voi vastata heti, että kyllä voit ja alkaa sepitellä kaikkea, mitä voit tehdä.
3. Käytä kehonkieltä. Seiso suorassa, katso toista suoraan silmiin, pidä kätesi tyynenä sivuillasi.
4. Toista sanottavasi tyynesti ja vakuuttavasti niin monta kertaa, että vastapuoli ymmärtää sinun olevan tosissasi."

Lähde: Sihvonen, Arja. 1996. Miten ehkäisen työuupumuksen. Helsinki: Suomen mielenterveysseura, SMS-Julkaisut.

"Palaute hampurilaiseen tapaan": kokonaisuus ja yksityiskohdat tasapainossa

1. "Ensimmäinen, päällimmäinen kerros

• Olet tehnyt työsi erittäin hyvin. Olen siihen oikein tyytyväinen.
• Aloita palaute aina myönteisellä lausumalla. Tee se aidosti ja lämpimästi.

2. Toinen, keskimmäinen kerros

• Jos kuitenkin haluaisit kehittyä vielä paremmaksi, niin se, missä voisit jonkin verran parantaa suoritustasi, on...
• Tässä kerroksessa voi olla murea tai sitkeäkin pihvi, joka työntekijän tulisi niellä. Tässä on tehtävänä antaa palaute vaikeastakin asiasta. Älä tapa ensimmäisen kerroksen hyvää ja myönteistä oloa aloittamalla kakkoskerrosta sanalla mutta. Käytä siis aina jos -sanaa.

3. Kolmas, alin kerros

• Mutta kaiken kaikkiaan työotteesi on tehokas ja tuloksia on syntynyt. Olen havainnut ne tyytyväisenä.
• Viimeisessä kerroksessa lievennät keskimmäisen kerroksen vaikeaa teemaa mutta -sanalla, kenties pahaa makuakin. Nyt näet työntekijän suorituksen kokonaisuutena, mikä on aina tärkeintä palautteessa. Näin hän pystyy syömään hyvällä ruokahalulla koko palautteen, koko hampurilaisen, mureine tai sitkeine pihveineen. Pyri olemaan aito. Älä kuitenkaan jätä palautetta antamatta, vaikka et aluksi pystyisikään aitouteen. Harjaannut siihen ajan myötä."

Lähde: Sihvonen, Arja. 1996. Miten ehkäisen työuupumuksen. Helsinki: Suomen mielenterveysseura, SMS-julkaisut.

"Kaikessa palautteessa on hyvä muistaa konkreettisuus: 

• Sen sijaan, että sanoo pelkästään yleisellä tasolla jotain positiivista ("Kiitos hyvästä ruuasta"), niin voi poimia esiin tietyn yksityiskohdan, johon erityisesti kiinnitti huomiota ("Tämä kastike sopi erinomaisen hyvin yhteen kalan kanssa").
• Tässä ei ole kysymys mistään teeskentelemisestä. Ei voi yleisellä tasolla pitää tarjotusts ruuasta, vaan tyytyväisyys tulee aina jostakin konkreettisesta kokemuksesta.
• Konkreettisten yksityiskohtien huomaaminen vaikuttaa hyvin voimakkaasti toiseen ihmiseen.
• Voit myös huomata, että tällä tavalla olet laittanut liikkeelle positiivisen kierteen.
• Tutkimusten mukaan myönteinen palaute toimii parhaiten suhteessa 3 : 1 eli kolme myönteistä palautetta yhden kriittisen tai ns. korjaavan palautteen kanssa. Hyvin usein suhde on valitettavasti päinvastoin."

Lähde: Dunderfelt, Tony. 2010. Ilon psykologia. Jyväskylä: PS-kustannus.


"Korjaavassa eli negatiivisessa palautteessa on erityisen tärkeäää, että se annetaan käyttäytymisestä ja tekemisestä, eikä persoonaan liittyvistä asioista."


Lähde: Katajainen, Antero, Lipponen, Krisse & Litovaara, Anneli. 2003. Voimavarat käyttöön. Duodecim. 

Kohti innostunutta työyhteisöä

”Työssä innostumisen hankkeessa eräs työyhteisö otti tavoitteekseen työilmapiirin ja työyhteisötaitojen kehittämisen. Liikkeelle lähdettiin siitä, että jokainen tiimin jäsen listasi niitä asioita, joita koki tärkeiksi ja joita halusi kehittää tiimin toiminnassa. Syntyi tiimin "HOPE"-lista.

Tiimi jaksotti kehittämisen painopisteet seuraaville kuukausille siten, että tiimillä oli aikaa kiinnittää erityishuomiota kuhunkin alueeseen aina kahden viikon ajan. Jokaisen jakson jälkeen tiimi jakoi kokemuksiaan tiimipalaverissa siitä, miten tämän aiheen kehittämisessä oltiin onnistuttu.

HOPE-listan teemoja olivat reilu, rohkea kommunikointi, positiivinen palaute, kysy – älä kuvittele, vastaa ja selitä – älä oleta, luota, arvosta ja kunnioita, kaveria ei jätetä -meininki.”

Innostumisen aikaansaaminen työyhteisössä -prosessi:

1. ”Varmistakaa perusedellytykset ja sopikaa lähtökohdista.
2. Arvioikaa yhdessä työssä innostumisen nykytila. Missä olette nyt?
3.  Valitkaa, mitä osa-alueita vahvistatte.
4.   Määritelkää tavoitetilat. Mihin haluatte päästä?
5.   Määritelkää kriteerit tavoitetiloille. Mistä tiedätte, että olette päässeet tavoitteisiin?
6.  Päättäkää rohkeista kokeiluista. Käyttäkää luovia ideoita tavoitteiden saavuttamiseksi.
7.  Seuratkaa, kuinka asiat etenevät.

 + Jakakaa hyviä käytäntöjä muillekin.”

(Prosessikehä kiertyy alkuun.)

Lähde: Lerssi-Uskelin Jaana, Vanhala Anna & Vähätiitto Heli. 2011. Kohti innostunutta työyhteisöä. Helsinki: Työterveyslaitos. Saatavilla

http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/tyossainnostuminen/Documents/Kohti_innostunutta_tyoyhteisoa.pdf. 

Näin kehu toimii

1. Tiedä, mitä kehut.

Vilpittömän ja kokonaisvaltaisen myönteisen palautteen antaminen vaatii, että kehuja tuntee sekä tilanteen että kehuttavansa. Tarkkaile ja havainnoi; huomaa kiittämistä ansaitsevat teot ja kehuun johtanut kehitys. Huomaa etenkin suoritukset, joilla tiedät olevan erityistä merkitystä kehuttavalle.

2. Löydä kehun aiheita myös toisen ihmisen heikoilla alueilla.

Tuskin kukaan nauttii tekemisestä, jossa kokee olevansa huono. Saattaa syntyä huonoja kokemuksia, jopa traumoja. Oikeanlainen ja oikea-aikainen kehu tällaisessa tilanteessa voi kantaa myöhemmin pitkällekin. Pyri löytämään virheiden alta onnistunut yksityiskohta tai suorituksen osa, josta voit antaa aidosti positiivista palautetta.

3. Anna rakentavaa kritiikkiä.

Pelkkä positiivisen palautteen anto saattaa tuntua vastaanottajasta teennäiseltä tai jopa valheelliselta. Rakentava kritiikki voi parhaimmillaan vahvistaa myös myönteistä palautetta saaden sen tuntumaan aidommalta. Kritiikin antaminen ja vastaanottaminen eivät aina ole helppoa, ja ne ovatkin kyky sinänsä - silti kritiikin antamista ei tulisi varoa liiaksi. Tärkeintä on synnyttää ilmapiiri, jossa kaikki ymmärtävät, mistä palautteessa on kysymys: rakentava kritiikki sisältää aina myös ajatuksen siitä, että palautteen antaja uskoo palautteen saajan kykyyn ja mahdollisuuksiin kehittyä edelleen sekä haluaa tukea häntä tällä tiellä.

4. Kehu yhteisöä ja yhteisössä.

Toisinaan yksilöiden kehuminen ryhmässä saattaa synnyttää tunteen kilpailuasetelmasta. Tätä voi ehkäistä suuntaamalla kehun koko ryhmälle silloin, kun sen jäsenet onnistuvat. Yhteisön saama myönteinen palaute tukee samalla myös yksilöitä, eikä suinkaan vähennä yksilöllisesti suunnatun palautteen arvoa.

5. Kehu yksilöä.

Yksittäiselle henkilölle suunnattua positiivista palautetta kannattaa antaa myös ryhmän kuullen, etenkin jos sen kohde ei ole löytänyt paikkaansa ryhmässä tai tarvitsee tunnustusta paitsi ohjaajalta myös muulta yhteisöltä. Toisinaan yksilölle annettu kehu kuitenkin toimii parhaiten kahdenkeskisessä tilanteessa, yksityisenä.

6. Kehu omana itsenäsi.

"Kehusi on arvokasta siksi, että juuri sinä annat sen." Kehun antaminen omana itsenään, omine arvoineen, mielipiteineen ja mieltymyksineen, on tärkeää. Joskus on hyvä myös tunnustaa, että jokin mainituista yksilöllisistä seikoista voi estää vilpittömän positiivisen palautteen antamisen - tämä on parempi vaihtoehto kuin tyhjä ja tarkoitukseton kehuminen tai kritisoiminen kertomatta pääsyytä antamaansa kritiikkiin.

7. Kannusta kehumiseen - ja kritiikkiin.

On tärkeää, että ohjaaja ei ole ryhmän ainoa palautteen antaja. Hänen palautteellaan voi toki olla erityistä asiantuntijuuteen tai auktoriteettiin perustuvaa painoarvoa, mutta myös toisten ryhmän jäsenten antama palaute on merkityksellistä etenkin monipuolisuuden ja kiinnostavuuden vuoksi. Myös ohjaaja voi oppia ryhmän jäsenten toisilleen antamasta palautteesta. Perusteltua palautteenantoa on hyvä opetella yhdessä.


Lähde: Vehkalahti, Reetta. 2007. Kehu lapsi päivässä. Vinkkejä ja toimintatapoja lapsen itsetunnon tukemiseen. Helsinki: LK-kirjat.

Työn imun edistäminen

Tavoitteet: Edistää työn imua

”Yhteistoiminnallinen, hyväksyvä ja uudistushakuinen työyhteisö vahvistaa jäsentensä myönteisiä käsityksiä itsestään ja auttaa löytämään kenties työntekijältä itseltään piilossa olleita voimavaroja ja taitoja. Vastaavasti kilpailuhenkinen ja nujertava yhteisö voi lannistaa itseensä aiemmin uskoneen työntekijän.

Koko työyhteisöä energisoiva myönteinen vuorovaikutus tarkoittaa huomion kiinnittämistä työtovereiden onnistumisiin, vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin. Mahdollisia epäkohtia työyhteisössä käsitellään rakentavasti ja sinnikkäästi. Tutkimusten mukaan kukoistavissa ja taloudellisesti menestyvissä työyhteisöissä myönteistä kannustuspuhetta on vähintään kolminkertaisesti kielteiseen ja vähättelevään puheeseen verrattuna.”

”Esimies on aina esimerkki muille. Hänen tulee kyetä luottamusta herättävään, aikuiseen ja tasavertaiseen vuorovaikutukseen sekä olemaan aito. Tavoitteellinen, innostuva, kannustava ja oikeudenmukaiseksi koettu sekä käsityksiään muuttamaan kykenevä, mutta selkeä esimies saa luultavasti myös muut mukaansa.

Työn imua vahvistava esimies vastuuttaa ja valtuuttaa alaisiaan, tukee heidän kehittymistään ja antaa heille kunnian aikaansaannoksista. Voimaannuttavalla esimiehellä on rohkeutta suunnan näyttämiseen, mutta myös nöyryyttä oppia kritiikistä ja antaa anteeksi muille. Tällainen esimies näkee oman edun tavoittelua pidemmälle ja yhtenä keskeisenä tehtävään asettuu palvelemaan alaisiaan.”

 

”Työn imu syntyy etupäässä työn arjessa töitä yksin ja/tai yhdessä tehden. Organisaatiolla on mahdollisuus tukea ja vahvistaa tätä työntekijän ja työn välistä myönteistä sidettä ja työn tuloksellisuutta monin keinoin. Organisaatiolla on motivoitunut, sitoutunut ja menestystä tuottava henkilöstö, kun jokainen työntekijä kokee olevansa tervetullut työpaikalle ja tarpeellinen organisaation tavoitteiden saavuttamisessa.

Tutkimusten mukaan organisaation voimavaroilla ja työn imulla oli merkittävä myönteinen yhteys yritysten tulosmittareihin kuten tuottavuuteen, voittoon, asiakastyytyväisyyteen, työntekijöiden vähäisempään vaihtuvuuteen ja tapaturmiin.

Rahalla arvioituna korkeimpaan ja matalimpaan työn imun neljännekseen kuuluneiden yksikköjen ero oli kaiken kaikkiaan lähes miljoona euroa työyksikköä ja vuotta kohti.”

Lähteet:

http://www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/tyon_imu/mita_tyopaikoilla_voidaan%20tehda/mita_voin_tehda/Sivut/default.aspx

http://www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/tyon_imu/mita_tyopaikoilla_voidaan%20tehda/mita_voin_tehda_esimiehena/Sivut/default.aspx 
http://www.ttl.fi/fi/tyohyvinvointi/tyon_imu/mita_tyopaikoilla_voidaan%20tehda/mita_organisaatio_voi_tehda/Sivut/default.aspx